Violet (jyrkästi). Anteeksi, herra Malone. Minä en ole niin järjetön. Hectorilla täytyy olla rahaa.
Malone (epäröiden). Oo — hän kai voi tehdä työtä hankkiakseen rahaa.
Violet. Mitä hyötyä on rahasta, jos pitää tehdä työtä hankkiakseen sitä? (Hän nousee ylös kärsimättömästi). Se on tyhjää puhetta, herra Malone. Teidän täytyy tietysti auttaa häntä ylläpitämään asemaansa. Hän voi sitä vaatia.
Malone (happamasti). En neuvoisi teitä ottamaan häntä sen vaatimuksen perustuksella, neiti Robinson.
Violet, joka on melkein menettänyt malttinsa, koettaa hillitä itsensä, avaa puristetun nyrkkinsä ja istautuu jälleen itsetietoisella tyyneydellä ja järkevyydellä.
Violet. Mitä teillä on minua vastaan? Yhteiskunnallinen asemani on vähintäin yhtä hyvä kuin Hectorin. Sen hän myöntääkin.
Malone (viekkaasti). Te kai sanotte sen hänelle tuon tuostakin, vai mitä? Hectorin yhteiskunnallinen asema Englannissa on se, jonka minä suvaitsen ostaa hänelle. Olen tehnyt hänelle hyvän tarjouksen. Hakekoon hän historiallisimman linnan tai hovin koko Englannissa. Samana päivänä kuin hän ilmoittaa minulle että hän tarvitsee sen vaimolle, joka on sen traditsioonien arvoinen, ostan sen hänelle ja annan hänelle varoja sen ylläpitämiseksi.
Violet. Mitä tarkoitatte vaimolla, joka on sen traditsioonien arvoinen? Eikö kuka tahansa hyvin kasvatettu neiti voi esiintyä semmoisen talon emäntänä?
Malone. Ei. Hänen pitää olla syntynyt siihen. Violet. Ei Hectorkaan ole syntynyt siihen, vai mitä?
Malone. Hänen isoäitinsä oli paljasjalkainen irlantilais-tyttö, joka hoiti minua turvevalkean ääressä. Jos Hector nai samanlaisen, en aio säästää myötäjäisiä. Jos hän kohottaa itseään tai toista yhteiskunnallisesti minun rahoillani, toisin sanoen, jos siinä on joku yhteiskunnallinen hyöty saavutettavissa, silloin pidän neuvojani oikeutettuina. Jollakin täytyy olla hyötyä niistä. Mutta avioliitto teidän kanssanne jättäisi asiat aivan entiselleen.