Tanner. Sinun tahtosi siis! Ansa oli viritetty alusta alkaen.
Anna (kooten koko viehätysvoimansa). Alusta alkaen — lapsuudesta alkaen — meille molemmille — Elämän Voiman virittämä.
Tanner. Minä en tahdo mennä naimisiin kanssasi. En tahdo!
Anna. Kyllä sinä tahdot.
Tanner. En, en, en.
Anna. Tahdot, tahdot, tahdot.
Tanner. En.
Anna (houkutellen — rukoillen — melkein näännyksissä). Tahdothan. Ennenkuin on liian myöhäistä katua.
Tanner (säpsähtäen aivan kuin kuulisi kaiun menneisyydestä). Milloin tämä tapahtui minulle ennen? Uneksimmeko molemmat?
Anna (äkkiä kadottaen rohkeutensa, ja tuskalla jota hän ei peitä). Ei. Me olemme valveilla, ja sinä sanoit en. Siinä kaikki.