Octavius. Kuinka minä voisin puhua hänelle semmoisista asioista? (hän masentuu).
Anna. Elä masennu noin, Ricki. Koeta kestää sitä kaikkien meidän tähden.
Ramsden. Elämä ei ole leikkiä ja runoutta vain, Octavius. Kas niin! Koeta kärsiä se kuin mies.
Tanner (kiihtyen taas). Veli raukka! Rakkaat perheen ystävä raukat! Rakkaat kaikki raukat paitsi se nainen, joka uskaltaa henkensä luodakseen uuden hengen! Tavy elä ole itsekäs aasi. Mars heti puhumaan Violetin kanssa ja tuomaan hänet tänne alas, jos hän välittää tulla. (Octavius nousee). Sano hänelle, että me puollamme häntä.
Ramsden (nousten). Ei, herra —
Tanner (nousten myöskin ja keskeyttäen hänet). Oo kyllä ymmärrämme. Se on omaatuntoanne vastaan, mutta te puollatte kumminkin.
Octavius. Vakuutan kunniasanallani teille kaikille, etten tahtonut olla itsekäs. On niin vaikeata ymmärtää kuinka on menetteleminen, vaikka koko sydämestään tahtoisi tehdä oikein.
Tanner. Hyvä Tavyseni, sinun hurskas englantilainen vakuutuksesi, jonka mukaan maailma on siveellinen voimistelulaitos, rakennettu vartavasten sinun luonteesi vahvistamiseksi, tuon tuostakin panee sinut miettimään omia kirottuja periaatteitasi, silloin kun sinun pitäisi yksinomaa ajatella toisten tarpeita. Tämän hetken vaatimus on: onnellinen äiti ja terve lapsi. Käytä voimasi siihen, niin olet kyllä selvään näkevä mitä on tehtävä.
Octavius hyvin nolona menee pois.
Ramsden (katsoen Tanneriin hyvin tuikeasti). Entä siveellisyys, hyvä herra? Kuinka sen käy?