Octavius (hyvin onnettomana). Tiedän että tahdotte minun viemään pois Violetin. Sen teen. (Hän kääntyy epäröiden ovea kohti).
Ramsden. Ei, ei —
Neiti Ramsden. Miksi sinä sanot ei, Roebuck? Octavius ymmärtää että minä en ajaisi pois ketään todellisesti katuvaa naista. Muita kun nainen ei ole ainoastaan paha, vaan aikoo jatkaa pahuuttaan, silloin minä eroan.
Anna. Voi, neiti Ramsden, mitä te tarkoitatte? Mitä Violet on sanonut?
Ramsden. Violet on kovin itsepäinen. Hän ei tahdo lähteä Lontoosta. En ymmärrä häntä.
Neiti Ramsden. Minäpä ymmärrän. Asia on päivän selvä, hyvä Roebuck. Hän ei tahdo mennä, sillä hän ei tahdo erota tuosta miehestä, kuka hän sitten lieneekään.
Anna. Niin, tietysti. Octavius, puhuitko sinä hänen kanssaan?
Octavius. Hän ei tahdo kertoa meille mitään. Eikä hän suostu mihinkään ennenkuin hän on sopinut jonkun toisen kanssa. Tietysti sen konnan kanssa, joka on hänet pettänyt.
Tanner (Octaviukselle). Anna heidän siis sopia keskenään. Mies tulee iloitsemaan saadessaan hänet lähetetyksi ulkomaille. Mikä siis on niin vaikeata tässä asiassa?
Neiti Ramsden (ottaen sanat Octaviuksen suusta). Vaikeatako? Se, että kun minä tarjouduin häntä auttamaan, en tietysti tarjoutunut hänen rikostoverikseen. Hänen täytyy joko pyhästi luvata, ettei hän ikinä enää tapaa tuota miestä, taikka sitten täytyy hänen hankkia itselleen uusia ystäviä. Jota pikemmin sitä parempi.