12
Saatuaan sillä hetkellä armonaikaa Top katsahti isoisänisään, jonka kalju kilpikonnanpää oli nyt vaipunut niin syvälle olkapäiden väliin, että se näytti niin sanoaksemme kuorien sisälle vedetyltä.
»Sallitteko minun poistua, sir?»
»Kyllä, mitä sinä aikailet? Älä seiso siinä koko iltaa töllistelemässä minua kuin täytetty porsas!» ärähti isoisänisä tavalliseen kärttyiseen tapaansa. »Mene ja lähetä mennessäsi luokseni se toinen tomppeli, Henderson! Sano hänelle, että olen valmis, vartoamassa häntä! Käske hänen tilata ajuri — auto ja tulla heti! Ja sinä mene, Poika — mene!»
Top meni.
XVI luku
Öinen säikähdys
1
Puhelimeen ehdittyhän Top aluksi kuuli vain sen tuttua, katkonaista surinaa.
»Selvittäkää linja, tehkää hyvin! En erota sanaakaan!»