Helen kuunteli silmät pyöreinä. Rouva Mundyn hienopiirteiset kulmakarvat vetäytyivät lähemmäksi toisiaan. Jäykästi poika kertoi:

»Niin, ilmoitin vanhukselle suostuvani. Hän sanoi arvelleensa, että johtuisin ajattelemaan asiasta siten. Hän sanoi, että kaikki kävisi hyvin. Hän sanoi myöskin huolehtivansa minusta.»

»No niin!» mutisi rouva Mundy tyrmistyneenä. »En uneksinutkaan —»

»Minä olin siitä varma», lausui Helen perin asiallisena. »Eilen arvasin, että Top aikoi hyväksyä esityksen.» Puolustavasti, melkein kiivaasti hän lisäsi: »Miksi hänen ei olisi pitänyt sitä tehdä? Miksi olet noin ällistyneen näköinen, äiti? Näytät siltä kuin hän olisi tehnyt jotakin hirveää! Minusta hän olisi ollut typerä, jollei olisi siihen suostunut, jollei olisi yrittänyt!»

»Ajattelutko tosiaankin niin?» virkkoi Top, silmäillen tyttöä. Ja ovelta, jota Helen ei ollut sulkenut jälkeensä, 'kuului samassa ääni — Gertruden ääni — uteliaisuutta uhkuen kysyvän: »Typerä, jollei olisi yrittänyt — mitä?»

9

Gertrude oli tänä iltana pistäytynyt hetkiseksi sisälle noutamaan tavaroitaan, jotka edellisenä päivänä olivat häneltä unohduksessa jääneet. Aina häneltä jäi äidin luokse jotakin, milloin täytekynä, milloin sateenvarjo, milloin käsikirjoituksenliuska. Tällä kertaa rouva Mundy oli ymmällä nähdessään naimisissa olevan tyttärensä; hän olisi mielellään ollut selittämättä Gertrudelle, mistä kieltäytyessään Top olisi ollut typerä. Ihan uteliaisuuden ruumiillistumana Gertrude tiukkasi: »Kertokaa toki. Oi, teidän täytyy. Ettekö kerro, jos lupaan ja vakuutan, ettette ikinä näe sitä painettuna?» Niin rukoili kuvalukemisto-kertomusten kirjoittaja. »Sitäpaitsi olen Topin lempiserkku. Hän tietää, että olen hyvä kumppani. Aina hän juttelee minulle pikku salaisuutensa, aina lörpöttelee minulle rakkausasioistaan; eikö totta, Top? Kertokaa minulle! Ei Top pahastu.»

»En pahastu», myönsi Top mutkattomasti. »Kertokaa hänelle. Mitäpä siitä?»

10

Kaikki olivat hetkisen hiljaa, sitten rouva Mundy puolustelevasti jupisten kertoi Gertrudelle isoisänisän hämmästyttävästä oikusta. Sitten taaskin äänettömyys.