— Tahdoitte ilmoittaa tyttärelleni tuon ilosanoman. Hyvä. Ja nyt saat sinä, Martha, tietää miksi minä olen tullut. Käyntini koskee perheasioita.
— Silloin ehkä minä häiritsen — sanoi Tilling ja nousi.
— Oi, minun uutisellani ei ole niin kiirettä.
Toivoin, että isä olisi ollut perheasioineen toisella puolen maanpalloa, sillä sopimattomampaan aikaan hän ei olisi voinut tulla. Tillingillä ei ollut muuta neuvoa kuin poistua. Mutta sen jälkeen, mitä äsken oli meidän välillämme sanottu, ei hänen lähtönsä merkinnyt eroamista. Ajatuksemme, sydämemme olivat toistemme luona.
— Koska saan nähdä teitä jälleen? — kysyi hän hiljaa, kun hän puristi kättäni hyvästiksi.
— Praternilla huomisaamuna kello yhdeksän, — vastasin minä yhtä nopeasti.
Isäni sanoi sangen kylmäkiskoisesti jäähyväiset Tillingille.
Kun ovi oli suljettu hänen mentyään, kysyi hän ankaralla äänellä: — Mitä tämä merkitsee, Martha? Sinä annat ilmoittaa, ettet ole kotona, ja sitte löydän sinut kahden kesken tuon miehen kanssa.
Punastuin sekä harmista että ujoudesta.
— Mikä perheasia se on, jota sinä…