»Ette saa ajatellakaan mennä tiehenne nyt, Scherr… te jäätte tänne päivälliselle… Ja te myöskin… ellei teillä ole muuta tänä iltana, pyytäisin… sans cérémonie…»
»Kiitos!» vastasi Ballmann, »mutta ei sovi mitenkään… minua odotetaan toisaalla…»
»Se ei ole totta», keskeytti tohtori. »Tehän sanoitte itse, että aiotte syödä hotellissanne. Minä neuvon teitä seuraamaan esimerkkiäni ja noudattamaan rakastettavan emäntämme kutsua… Missään emme voi syödä paremmin, ja jos hänestä ei olisi hauskaa, että jäämme, ei hän olisi meitä pyytänyt jäämään.»
»Hyvä, tohtori!» huudahti Hanna.
»Tohtori Scherenberg on oikeassa», vakuutti emäntä. »Jos seuraatte kutsuani, teette minut hyvin iloiseksi. Se on siis päätetty, te jäätte?»
Ballmann kumarsi. Mrs. Edgecombe nousi ja Hanna myöskin.
»Nyt menemme pukeutumaan», sanoi ensinmainittu, »se kuuluu tapoihimme ollessamme kahdenkinkesken.»
Molemmat naiset poistuivat.
»Ihastuttavia naisia!» sanoi Ballmann puoliääneen.
»Sitähän sanoin teille jo edeltäpäin. Lupasin viedä teidät tämän kaupungin, mielestäni maailman, hauskimpaan taloon. Minä nimittäin ihailen tätä viehättävää naista…»