"Vaan ei siinä kaikki. Te voitte vaikuttaa hänen elämänsä onneen".
"Jokaisen täytyy olla oman onnensa seppä".
"Teidän ei tarvitse muuta kuin mennä tohtorille".
"Onko Lents kipeä?"
"Ei, vaan asian laita on lyhyesti se: hänen pitää naiman, ja hän on itsekin halukas, ja paras kaikista hänelle on tohtorin Amanda. Minä olen sen asian kaikin puolin punninnut. Mutta hän itse ei pääse alkuun, hänellä ei ole sitä rohkeutta; hän ajattelee niinkin — vaikkei hän sitä ole suoraan sanonut, mutta minä tiedän sen — hän ajattelee, ettei hän ole tarpeeksi rikas semmoiseen naimiseen. Mutta jos hänen setänsä nyt puhuisi hänen puolestansa ja samassa lupaisi —"
"Vai niin? Sen olen arvannut, että minulta toivotaan kaikkia saatavan. Jos veljeni poika halajaa vaimoa ja tahtoo saavansa jonkun, toimittakoon itse asiansa. Minä olen vanha nuori-mies, enkä pysty semmoisiin asioihin".
"Mutta jos hänen ystävänsä ei huoli tehdä mitään, tulee Amanda naiduksi; minä tiedän erään apteikarin häntä kosivan".
"Sepä hyvä, hänelle hän on omansa. Vaan minä en ole mailman holhoja".
"Entäs jos veljenne poika taitamattomasti takertuu toisaalle?"
"Katsokoon sitte, kuinka hän itsensä suorii!"