SIGNE (alkaa hyräillä, keinuessaan).
HAMAR. Soitteleppas pikkusen, Signe.
SIGNE (puoleksi laulaen). Pianoni ompi virittämätön.
HAMAR. No, luehan sitte jotain.
SIGNE (kuin ennen; katsoen ulos ikkunasta). Tuolla, tuolla uiskentelee hevoset- hevo- hevoset uiskentelevat.
HAMAR. Minä luulen, ett'on minunkin paras mennä uimaan. — Taikka — minä menen vasta päivällisen edellä.
SIGNE (kuin ennen). Niin, niin, sitten onkin paljon parempi ruoka-halu — ruokahalu — niin!
ROUVA TJOELDE (tulee vitkaan oikealla).
HAMAR. Ohho, kuinka sinä näytät mietiskelevältä!
ROUVA. Niin; min'en käsitä mitä uutta nyt jälleen saisin kokoon.