TJOELDE (its.). Sitäpä en voi käsittää. (ään.). No, kyllä me kuitenkin pian saamme kaikki säntilleen — pääkaupunkilaisista alkaen. Hyvä, niin saamme, Sannaes, — ja vast'edes annamme noiden täkäläisten pankintapaisten olla aivan rauhassa. Hyvä, Sannaes! (Viitaten ulos; its.). Kirotta Möller! Kaikki ovat ruvenneet epäilemään! (Kääntyy, huomaa Sannaes'in). No, vieläkö te siinä seisotte?
SANNAES. Tänään on palkanmaksupäivä, — eikä mulla ole mitään kassassa.
TJOELDE. Eikö mitään kassassa! Niin suuri, monipuolinen liike, eikä
mitään kassassa palkanmaksupäivänä! Mikä hiiden järjestys se on?
Pitääkö mun uudestaan ja uudestaan alkaa opettaa teille A, B, C:tä? —
Ei, eipä voi olla puolta päivää pienimmänkään asiansa vierestä poissa!
Minulla ei ole ketään, ei niin ketään, johon voisin luottaa! —
Ihminen, kuinka te olette tehtävänne toimittanut?
SANNAES. Oli myöskin kolmas vekseli, joka lankesi tänään; Holm ja Kumpp. 2,000. Minä luotin sitä pahempi pankkiin, — ja kun en sieltä mitään saanut, täytyi mun tyhjentää kassa, — sekä konttorin että oluttehtaan.
TJOELDE (kävelee ylös- ja alaspäin). Hm, hm, hm! — Kukahan lie saanut konsuli Holst'in siihen päähän. — No niin! (viittaa kädellään ulos).
SANNAES (menee, vaan palajaa heti, kuiskaa). Asianajaja Berent
Kristianiasta!
TJOELDE (hämmästyy). Tuleeko hän tänne?
SANNAES. Hän astuu juuri rappusia ylös! (Menee perimmäisestä oikeanpuolisesta ovesta).
TJOELDE (huutaa hänen jälkeensä, kuiskaten). Viiniä ja virvokkeita! — Siis oli aavistukseni aivan oikea! (Vilkaisee peiliin). Hyväinen aika, miltä minä nyt näytän! (Kääntää tuskalliset kasvonsa peilistä; peiliin jälleen, hymyilee — ja rientää siten perälle, mistä asianajaja näkyy tulevan vitkaan vasemmalla ylös).
Viides kohtaus.