ROUVA (ajatuksissaan). Ei — mutta mitähän minä nyt keksisin.
VALBORG (näkyy verannalta, noustessaan vasemmalta).
SIGNE (kääntihe juuri samassa). Tuolta tulee hänen korkeutensa.
HAMAR (käännäikse). Kukkaisvihko kädessä? Oho! Sen minä olen jo ennenkin nähnyt.
SIGNE. Vai niin? — Ehkäpä olet itse antanut sen hänelle?
HAMAR. Enkä, vaan kun äsken tulin lehtimajojen sivutse, näin sen
Valborgin lehtimajan pöydällä. — Onko tänään sinun syntymäpäiväsi?
VALBORG. Ei.
HAMAR. Enkä minä niin luullutkaan. — Nyt lie joku muu juhlallisuus tekeillä?
VALBORG. Eikä.
SIGNE (äkkiä). Hahaha!