ROUVA FALK. Ogootia! — Onko Ogootin mitään tapahtunut? En ole saanut mitään kirjettä! —
HAGBART.
Varro tuolla ulkona, Hannus!
HANNUS.
Varronko? —
ROUVA FALK.
Varro, varro! — Mikä nyt?
HAGBART.
Ei mitään vaarallista, hyvä rouva…
ROUVA FALK.
Mutta kuinka te tänne Ogootin asiaa tulette!
HAGBART. Ei ole helppo välttää toinen toistansa kylpypaikassa, hyvä rouva. Muutoin saatan vakuuttaa, että neiti siinä kohden teki parastaan. Hän osotti minulle mitä suurinta halveksimista — ja vähän enemmänkin. Mutta eihän hän saattanut kieltää minua puhuttelemasta niitä, joita hän itse puhutteli, eikä olemasta siellä, missä hän itsekin oli — ja niinpä tapahtui, kuin aivan itsestään, että — niin, että neiti kuuli minusta puhuttavan ja minun puhuvan … ja vihdoin vielä puhuttelikin minua.
ROUVA FALK.
Teitä?
HAGBART. Niin, hyvä rouva, — ei hyödytä sitä kieltää; tosiaankin puhutteli hän minua, ja useita kertojakin.
ROUVA FALK.
Mutta mitä täällä-käyntinne tarkottaa?