DARNLEY. Niin, niin, hän meni suoraan Rizzion luo.
LETHINGTON. Ehkä sentähden että hän tunsi itseänsä voimakkaaksi viattomuudessaan?
DARNLEY. Mutta miksi hän ei minulle vakuuta että hän on viatoin? Hän näkee kuitenkin tuskani?
LETHINGTON. Hän ei teitä lemmi.
DARNLEY. Ei!
LETHINGTON. Eikä pelkää.
DARNLEY. Siinä juuri onnettomuus!
LETHINGTON. Hänen ylpeä luontonsa lempii ainoastaan sitä, jota hän pelkää.
DARNLEY. Niin on; juuri niin!
LETHINGTON. Jos siis teidän armonne saattaisitte hänen pelkäämään…