STUART. Monsieur! Madame, ma soeur, käskee teidät luoksensa.
LETHINGTON. Herra sihteeri!
RIZZIO. Mylord!
LETHINGTON (menee).
RIZZIO. Missä on kuningatar?
STUART. Minä olen saattava teitä kuningattaren luo.
RIZZIO. Mitä siihen neuvoon tulee, jonka Mylord niin armollisesti minulle antoi, voin vakuuttaa että se oli aivan tarpeetoin.
STUART. Se ilahuttaisi minua teidän tähtenne, monsieur!
RIZZIO. Ei murha-aseilla, vaan lahjoilla ja rukouksilla lähestyvät ne meitä. Ja se alentavainen tapa, jolla muutamat aatelismiehet tässä hovissa minua kohtelevat, ei minusta koskaan ole ollut niin naurettava, kuin juuri nyt. Au revoir!… Vaan tässä on kuningatar itse! —
STUART. Hänen kärsimättömyytensä rikkoo etiketin kaikki…