YHDEKSÄS KOHTAUS.
Entiset. RUTHWEN tulee sisään.
RUTHWEN (heittäytyy tuolille). Viiniä, minä vapisen!
(Darnley rientää sinne ja antaa hänelle täytetyn lasin, jonka hän kerrassaan tyhjentää).
KUNINGATAR (joka katsoo ylös). Rizzion lasi! Se oli omistettu kostolle!
RUTHWEN. On yhdentekevä; nyt hän on tapettu!
KUNINGATAR (kavahtaa seisalleen). Oi, se veri tulee kalliiksi muutamille teistä!
RUTHWEN. Aivan niin! Mitä enemmän te suruissanne riehutte, sitä enemmän syytä annatte epäluuloomme.
KUNINGATAR (pysähtyy miettien). Minä ymmärrän tarkoitukses. Mutta, vaikka se olisi ollut halvin palvelijoistani, olisin ennemmin antanut henkeni, kuin nähnyt hänen tapettavan minun suojelevassa läheisyydessäni. Siitä, että olen saanut kärsiä tätä nöyryyttämistä, että olette ryöstäneet minulta ylpeyteni ja jalkojenne alle polkeneet minun ruhtinaallisen itseeni-luottamuksen, siitä minä nyt itken — vaikka ilman kyyneleitä!
RUTHWEN. Niin käy! Kun hallitsija ei seuraa lakia, niin laki kääntyy hallitsijaa kohti. Te olette olleet tämän maan ruoskana ja nyt ruoskaa käytetään omassa talossanne.