MURRAY. Jos minä olisin ollut täällä, ei Henrik Darnley olisi teidän puolisonne, eikä Skotlannin lordit teidän vihollisenne!
KUNINGATAR. Oi, James, että olisin noudattanut neuvojasi!
MURRAY. Siihen on vielä aikaa!
KUNINGATAR. Ei, nyt minun täytyy lähteä! — Täällä en tahdo kauemmin olla ja minä olen kipeä … oi, niin kipeä!
MURRAY. Teidän armonne tarvitsee lepoa… Minä otan hallituksen huolekseni.
KUNINGATAR. Sinun pitää kostaa puolestani, James!
MURRAY. Älkää miettikö kostoa, vaan että kolmen kuukauden perästä olette äiti; suokaa itsellenne rauhaa!
KUNINGATAR. Niin, rauhaa sinä sanot … näin sorrettuna kuin olen, en saa mitään rauhaa!
MURRAY. Lähtekää sukulaisten ja ystävien luo, heittäkää pois kaikki synkät ajatukset … minä pidän huolta siitä, että saatte hyvitystä!
KUNINGATAR. Oi, tätä häpeän taakkaa; tätä kyynelten paljoutta sydämessäni, jota en voi itkeä pois, kaikkea tätä en voi päältäni heittää! — — Ei, ensin pitää jotain tapahtua!