[108] December, on tullut näin kuhutuksi sanasta decem (kymmenen), koska se ennen luettiin kymmeneneeksi kuuksi; nyt se on kaksitoistkymmenees.
[109] Tämä tapa jota tavataan kaikissa kansoissa, nimittäin etta pestä ihtiänsä jouluksi, on varsin vanha. Ruomalaisetkin ruukaisivat jo että vuuen lopussa tahi viimeisellä kuulla vuuessa, pestä ja puhista ihtiänsä, soahaksensa sillä Jumaloiltansa rikouksensa anteeksi. Hyö tekivät tätä juuri juhlallisesti ja sauvuttivat ihtiänsä pihkalla ja tulikivellä. Tästä kuhuttiin myös tätä viimeisiä kuuta puhistos kuuksi (Februarius). Suomalaiset, peseiksevät vielä nytkin joka pyhä aattona, tahi viimeisellä päivällä viikossa. Ja se näyttää kuin Ruohtalaisetkin ennen oisivat rajuuttanneet tämän tavan, kosta lauantaina vanhuutessa kuhuttiin Löger-dagen (pesu-päivä). Sillä jos eivät ennenkään pesenneet ihtiänsä, niin pesöövät vielä nytkin voatteitansa ja huoneitansa.
[110] Mullo tämä sana ei eneä löyvy Suomenkielessä, vaan uskottava on, että se on ennen löytynyt, koska mulli, ja mullikka, merkihtee (Hämeessä) yhen vuuen vanhaa varsaa, ja (Savossa) yhen vuuen vanhaa härkä-vasikkaa. Sanoomme myös muulloin (muilon) joka merkihtee männyttä aikoo (muinon), ehkä sillä ei tarkoitetak tätä viimeistä vuotta.
[111] Lappeenrannan tappelus pietiin s. 3. päiv. Syysk, v. 1741.
[112] Kyrön tappelus pietiin s. 14 paiv. Maaliskuussa v. 1714.
[113] Mainittava on että minä juuri näinnä päivinä satun lueskentelemaan yhtä vanhoa juttelemusta annettu Erik Castrènilta, ja painettu Turussa v. 1754, nimeltä: Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Cajaneborgs län. Siinä luetaan 72 p. että talonpojat Paltamossa lukivat muinon aikojansa näin: Rauha vuosi, joka merk. vuonna 1721; Pouta-kesä v. 1730, Yksinäinen halla-vuosi, 1731; Kemiläis-talvi v. 1742 (koska Kemin-komppania silloin asetettiin Kajanaan, rajan varjellokseksi); Kasakka-talvi, v. 1743 (jollon Venäläiset viimeisen kerran näitä maita vallotteli). Siinä mainitaan myös, että muinonen Rovasti Joh. Frosterus, joka niinnä aikoinna oli Kirkkoherrana Kajanassa, oli tavanut yhessä vanhassa virsikirjasta kannella näin kirjutettuna: v. 1600, hyvä olki-vuosi; v. 1608, Johan Otin pojan maavero-paneminen (jordrefning); v. 1611, ensimmäinen karku-vuosi; v. 1622 matkusti kuninkas Gustav Adolph Säräsmäin, Käkilahten ja Säresniemen kyliin kautta; v. 1656 toinen karku-vuosi; v. 1669, vaikia vuosi; v. 1675-1677 kalliit ajat pohjanmaalla; v. 1676 sito-vuosi (silloin vietiin miehiä tästä Juntin sotaan); v. 1687, 1688 katovuosia ja kallis aika Pohjanmaalla. V. 1695; 1696, 1697; mahottomat nälkä-vuoet; v. 1712, s. 13 p. Maalis-kuussa kankas sota; v. 1716, s. 14 p. Helmikuussa otettiin Kajanan linnoa.
[114] Ei ainoastaan ajan luvussa, mutta muissakin maallisissa toimituksissa, niin kuin e.m. kalastamisessa, linnustamisessa, kylvämisessä, j.n.e. rajuuttaavat paljon jos on ylä tahi ala-puol kuuta.
[115] Että vanhat ovat heitä ennenkin lueneet, tarkoittaissa miten kauan eläimet käyvät tiineenä, oommo jo nähnyt (Otava I. O.)
[116] Lapinkielellä sanotaan toas päivästä, peiwe lueje, kuin se iltaisella rupia hämärtämään, ja synnyttämään toista päiveä.
[117] Turun puolella sanotaan jo Ruohtalaisten tavalla, ensimmäinen kortteli; toinen kortteli (första qwarteret, andra) j.n.e.