v. 450. Niin kovin, t. niin paljon.
v. 451. Ei Hekáben, nimittäin, "surmaa". Hekábe oli Dymantin — tahi niin kuin toiset totistaavat — Thrákian kuninkaan Lisseon tytär, Priámon vaimo, ja Héktorin äiti. Hänestäkin oisi paljon puhuttavoo; ilman hänen jo ennen mainituita poikia, nimitetään vielä Pammon, Polítes, Antíphos, Hippónos ja Troílos. Tytteristä olivat Kréusa, Laodíce, Polykséna ja Kassándra ne merkillisimmät.
Hään oli soan alussa lähettänyt nuorimman poikansa Polydoroksen hänen lankomiehensä Polymnestorin luokse, Thrákiaan. Vaan koska tämä hyvä kyty sai kuulla Troijan surullisesta hävitöksestä, murhaisi hään sekä Polydoron että myös oman vaimonsa, ja viskautti heijän ruumiinsa mereen, että hään sillä oisi olevoinaan Greekkalaisia mielittävöinään. Piästyänsä Troijaan otti Odysseys Hekáben myötensä niin kuin muka vankina, ja vei häntä aluksellansa Thrákian maan rannoillen, jossa sen kuolen Achilleyn huamu pakotti häntä, että hänelle uhrata hänen oman rakkaan tyttärensä, sen rikoisan Polyksénan. Niin tapahtui että kuin hään rannalla pesuutti tämän Neijon ruumiin, niin tuulen-henki kuletti siihen hänen poikansakkin Polydoron roaon. Nähtyä näiten molemmien lapsien onnettomuutta, tahtoi äiti-rukka peretin tainua; kuitenkin mielytti häntä vainoamisen halu. Hään houkutteli lankomiehensä yksinäisyyteen, luvaten näyttääksensä hänelle miesvainajansa salattuita aarteita. Tultua sinnen, otti hään ja muijen akkoijen avulla repäisi häneltä silmät pois piästänsä.
v. 456. Argos, oli yksi suuri ja kuuluisa kaupunki Achaíjassa, Greekan muassa, josta Greekkalaiset välisten ovat myöskin Argeíjiloiksi tulleet mainituiksi.
v. 457. Messeíja oli yks lähe Thessáliassa, Greekkan maassa, lähes Pharsalon kaupunkia. Samaten myöskin Hypereíja. Héktor mieti mitenkä hänen toveri täytyi vankeuessansa käyvä muihin orjin joukossa vettä kantamaan, ja olla Greekkalaisten käskyn-alaissa, ja se oli tämä joka kävi hänellen niin haikiasti mielestään.
v. 461. Hevois-väist t. ratastajoista. — Ympäir t. ympäri, merk. "ympärillä." —
v. 463, Orjeus (per diaerecis) t. "orjuus."
v. 465. Viijään t. vietään. Näin herkeis Héktor puhumasta siitä murheellisesta ja haikiasta ajatoksesta, joka pimitti hänen mielensä, koska hään aatteli hänen puolison tulevaista onnettomuutta. Vaan koska tässä ej selitetäk mihinkä Andrómache Troijan hävitessä joutui, niin tahoimme myö hänestäkin jotaik puhua. Kuin Greekkalaiset väkirynnäkkeellä tunkeksivat Troijaan, niin Héktorinkin vaimo kiäntyi heijän orjaksi. Pyrrhos, Achilleyn poika, jonka Deidamia oli hänelle synnyttänyt sai tämänkin vaimon osaksensa. Rakastaissaan hänen mainihtevata käytöstä — ehkä myös että lepyttää sen murhan kuin hänen isä oli Héktorin peälle tehnyt — otti hään hänen vaimonsa avioksensa. Hään siiti hänen kanssa kolmet poikoa, Molóssos, Píeros ja Pérgamos, ja antoi viimeisellä sekä vaimonsa että valtakuntansa Helénoksellen, hänen lankomiehellensä, joka niin-ikkeen oli tullut hänen vankiksi, vaan joka nyt piäsi Epiruksen kuninkaaksi. — Ehkä myös jokuu soisi tietäksensä miksi mieheksi Héktorin poika tuli? Kuin viholliset hävittivät Troijan, niin Andrómache oli kätkenyt poikansa, että säilyttää hänen henkensä. Vaan Odysseys löysi hänet kuitenkin piilostansa, ja viskaisi tämän lapsukkaisen tornista tantereesen, ettei tästä sikiästä pitänyt tulla Troijalaisillen turva.
v. 468. Kiänsiin t. kiänsi ihtiänsä.
v. 469. Jouhista hirmuista huiskuu, t. "huiskua, lertua", den rysliga tagelståndaren eller tagelplymen.