v. 470. Rautlakin harjasta, t. "harjusta" från öfversta kammen af hjelmen.
v. 471. Rukka, on yks Savolainen puheenparsi jota usein sanotaan, kuin toista rukoillaan eli siälitään, ja on merkihtevä niin paljon kuin "hyvä, kultainen, veikoinen", niin myös: "poloinen, katala, rauka, kurja", j.n.e.
v. 474. Souvatti, e. "tuuvitti, hyssytti," wyssja.
v. 475. Zeys t. Jupiter oli Greekkalaisten ja Ruomalaisten suurin Jumala, se on usseen ollut meillen vastukseksi, että koska heijän Jumaloilla on monet nimet, sekä Greekkalaisia että Ruomalaisia, ottoo mikä heistä ois paras, ja jos kirjutettaisiin heitä Latinalaisten tahi Greekkalaisten tavalla.
v. 476 on liian täyteläinen.
v. 477. Tämä Héktorin toivotus, on aivan samallainen kuin vanhoin Suomalaisten, ja heijän Sankareiten (lue 461:näs sanalask.).
v. 478. Voipa, kämpe, starkotter. Uro merkihtee tässä paikassa, "piämies t. valtias."
v. 479. Isä, t. isänsä.
v. 480. Eine t. saalis, byte.
v. 483. Oisi sanasta sanaan: "Jokapa painoi sen hajuvan poveensa vasten." Suomalaiset jotka eivät vielä ouk tottuneet että hajulla huvittaa mieltänsä, eivät taija muuta kuin olla tietämättömyyessä, haisiko hänen poveensa hyvälle vaan pahalle. Tapa oil muka eteläisissä kansoissa, hyvillä ja hajuivilla öljillä ja voiteilla voijella sekä heijän hiuksiansa kuin ruumiinsakin.