[190] Yhessä laulussa, kussa lausutaan yksinäisen miehen kerran ajanneen rahtain kirkkomoan sivuitten, sanotaan Keijuisen tahi Männinkäisen eli kuolleen ihmisen varjon nousseen hänen tarakkaan, ja lausuineen: Kuu paistaa, kuollut ajaa, tuonelassa häitä juuvaan — etkös pelkää? Vaan tämä laulu mahtaa olla nykyisempiä, ja Ruohista ehkä Suomenettunna. Mutta taikausten ajoilla, koska kyöpelit ja muut hoamut ilmistyivät, silloin puhuivat jo kuolleistakin; vaan ej silloinkaan vielä heitä nimitetty minkään toimittavaisiksi, mutta luultiin olleen nukuksissa, koska noijat tulivat heijän luita ja ruumiita koluuttelemaan, uskoissaan soavaan sillä jotakuta aikaan.
[191] Kalmistot (benhus) merkihti semmoisia paikkoja, kussa säilytettiin kuollein luita, ja kusta kalma (kuolluin paha haisu) kävi nenään. Muutamissa on kalma ja kuolema yhtä toimittavaiset.
[192] Näin kauniisti vertaisivat hyö heitä, ainoastaan niin kuin vuoteillansa makoovia. Tämäkin osottaa, että hyö vielä kerran piti havahtua ja nousta, ehk ei eneä tällä heijän luonnollisella piiroksella (1120, 1121).
[193] Lue tästä: Vanhoin Suomalaisten ajan-luvusta (Otavassa II:ssa Osassa, 48 p. ja jälkimäisiä).
[194] Se näyttä niin kuin varkaillen oisi muinon ollut henkellinen rankaistus (104. Pien. Run. II. O.V.) mutta tämäkin saattaa olla asetettunna Ruotin vallan aikana.
[195] Luonnollinen vallollisuus, naturligt oberoende, natur-frihet.
[196] Vallattomuus, oförrätt, wåld.
[197] Luonnollinen Laki (Natur-rätten, den naturliga lagen) tahi luonnollinen oikeus, kuin sitä myöskin kuhutaan, on se tietomus joka osottaa meillen minkälaisia myö olemme Jumalalta luovut, tahi minkällaisia myö olemme hänen eissä; ei missä arvossa myö olemme ihmisten silmissä. Elikkä se on se oppi, joka toimittaa meillen minkälainen ansio ja arvio on meillen tuleva ihmisinä, ei alamaisina eikä valtamiehinä. Tämä oppi joka yksin puolin koroittaa ne alhaiset ja onnettomat moailmassa, ja toisin puolin alentaa ne muka ylhäiset ja onnelliset, teköö meitä kaikkia tasapäisiksi Jumalamme eissä. Mutta että luulla tällaisen tasauven ja yhtävertaisuuen olevan tässä moailmassa toivottavan, tahi sopivan, tahi ies mahollisen, se oisi että kukistaa koko meijän kansallista elämätä (Samhällslifvets bestånd), ja ettei lainkaan ymmärtää mihin nämät opin-keinot tarkoittaavat.
[198] Yksi toinen vertaus on myös: "opiksi ikee, vaan ei eleek," joka vielä selvemmin osottaa, että tämä nykyinen ikä ei ouk tehty meillen eleäksemme (ikuiseksi, ainuaksi), vaan ainoastaan opiksemme (koettelemukseksemme, harjoittelemukseksemme). Yksi juuri tarkka sana!
[199] Myötäinen ja (plural.) myötäiset, niin myös, myötyys medgång.