[248] Yhtäläisyys, Jemnlikhet. Tästä henkellisestä yhtäläisyytestä seuraa siitten myöskin laillinen yhtäläisyys. Josta on arvattava että kansoihen laillinen vapaus ja yhtäläisyys on viimeinkin perustettu heijän uskomuksensa peälle; sillä minkälaiset heijän aatokset ovat henkellisissä asioissa, sellaiset ovat myöskin moallisissa. Kussa uskomus on yksinvaltainen (despotisk), siinä on myöskin yksinvaltainen hallitus; ja kussa toas löytyy yksinvaltainen hallitus, siinä löytyypi ussein yksinvaltaisuus (despotism), ja kussa tämä löytyy, siinä ej kansallinen valaistus menesty; sillä valaistus aina tuopi myötensä ymmärtämystä yhtäläisyytestä ja vapautesta. Eikä muut kansat ook oikeen arvaneet ja ansaineet vapauttansa, kuin valaistuneet; sillä valaisemattomissa tämä heijän vallollisuus välleen muuttaisiin vallattomuuteksi. Soannoonhan seneistä kahtoa jos Portugalin valtakunnassa yksi asetoksen-alainen hallitus (konstitutionell Statsförfattning) jääpi pysyväiseksi, ellei tämä heijän poavilainen uskomus tule monessa paikassa oijaistuksi ja vapaallisemmaksi; sillä meijän tietyviksi ei ouk vielä poavilaisissa maissa yksi asetoksen-alainen hallitus mänestynyt. Sitä vastoin kussa kansassa löytyy yksi rauhallinen ja vapaallinen uskomus, siinä myöskin aina tavataan yksi kansallinen ja yhtäläinen asetus eli hallitus. Ja ellei sitä tavatak nimestään, niin sitä kuitenkin tavataan luonostaan; niin kuin e.m. Danmarkissa, kussa Hallitus on kyllä nimeltään yksinvaltainen, mutta kuitenkin luonostaan aivan vapainen ja kansallinen. Koska pohjos-Amerikassa ei löyvyk minkäänlaista peä-uskomusta (Stats-Religion, hufwudreligion) vaan kaikki uskot ovat yhtäläiset ja yhestä arvosta, niin seuraa myöskin siitä, ettei siinä milloinkaan taija löytyä yhtä peä-valtiasta (Monark, yksi-valtias), sitä vähemmin yhtä yksin-valtiasta (despot), niin kauan kuin asian laita on muka tällainen; vaan että kaikki asujammet täytyy olla yhtäläiset ja varsin vapaat. Se oisi muuten mahotoin asettaa tässä yhtä omoo hallitusta, ilman tällaista ehota, ja tulevaiset ajat soanoovat totistoo jos tämmöinen outo ja merkillinen Hallitus on hyvä jäämään seisalleen. Sillä muissa maissa yhtäläinen uskomus on ollut se ensimäinen peä-tarkoittamus, vaan tässä yhtäläinen hyötytys. Muualla ovat perustanneet hallituksensa ja lakinsa henkellisyyen peälle, mutta tässä ainoastaan laillisuuen peälle (på laglikmätighet).
[249] Tästä seuraapi myös että kaikissa Poavilaisissa maissa, kussa valaistus paihti uskomuksensa on ilmistynnä, siinä ovat hyö toisiaan vastaan ponnistavaisia; sillä heijän uskomus (joka tarkoittaa henkellistä orjuutta) ei salli tätä mielenvalaistusta (joka tarkoittaa henkellistä vapautta). Sen eistä ovat hallitukset heissä kahen riitauntunehen käsissä. Sillä jos pitäävät uskomuksensa puolta, niin heijän täytyy vastuuttella ja ikään kuin alaspainaa valaistusta, vapausta ja tietomusta; jos tahtoovat toas näitä suojella, niin heijän täytyy helpoittoo sitä henkellistä orjuutta, josta papit taas paheksiivat. Sitä vastoin muissa ristityissä maissa, kussa ei löyvyk tällaista orjallista uskomusta, siinä on sekä mielen- että henkellinen-valaistus yhäppäin taipuvaiset, siinä käyvät hyö käsityksin, ja onnistaavat yhteistä kansoo. Ei siinä hallitus eikä uskomus pelkeä tietomusta, vapausta ja mielen valaistusta, mutta nopeemmin hyö heitä harjoittaavat.
[250] Näistä uskon-nouattajoista on erinomattain ne Jesuiittilöiksi mainittavat henkelliset velhot, ne enin rauhattomat. Ehkä näitä ei löyvyk meijän maissa, niin löytyy kuitenkin niitä jotka ovat julenneet sanoa valistuksen olevan meillen juuri vahinkollisen (Mnemosyne 1820. N:o 100, 104), kuitenkin hyö ovat varsin harvat, eikä heitä ouk ykskään malttana kuuleskella. Se kunnioitettava Toimitus jonka huolessa meijän Suomalaiset Opin-laitokset äsköttäin ovat olleet uskotut, on heijän nöyrymmässä koettelemuksessa (förslag) Keisarin armollisimmaksi suostumukseksi suonneet, että Suomessa piti asetettaman 4 lukistoa (Gymnasier), 13 peä-koulua (Trivial-Scholor), 13 isompaa koulua Tyttölöihin neuoittelemiseksi, ja ilman näitä, yksi alutos-koulu (pedagogi, elementarskola) Bell-Lancasterin tavan jälkeen kussakin kaupunnissa; ja samalla opetus-tavalla, 200 pitäjän-koulua kussakin hippakunnassa, eli yhteseen 400 pitäjän-koulua. Ja vielä siittenkin että kuhunkin lukistoon ja peäkouluun piti pantaman yksi Suomen kielen opettaja, jotta saattaisimme tätä vähittäin harjoitetuksi ja parempaan kuntoon. Se on meijän onneksemme ja kunniaksemme, että tällaiset asetokset ovat tulleet toimeen; ja että kansan paras on tullut annetuksi haltuun tällaisten miesten, joita ei myö eikä meijän lapsemme taija tästä täyvellisesti kyllä kostella.
[251] Villiturkit, barbaresker, Marockaner.
[252] Mitä on sanottu kansan henkellisyytestä, on myöskin sanottava kansan valistuksesta, joka on luonnostansa henkellinen. Sillekin on annettu omat holhotukset, joihin ei muut maalliset menot puutuk.
[253] Vapa-valtainen Hallitus, Fri-Stat; Yhteen-liitetyt vapa-valtaiset Hallitokset, förenta Staterna i Norra Amerika.
[254] Nämät yhteen-liitetyt vapavaltaiset Hallitukset ovat pituueltansa 430 Ruohtalaista peninkuormoa, ja leveyeltänsä 260 penink. eli hyö ovat 47,190 peitto-peninkulmaa (qwadramil), josta moasta Indialaisilla vielä on 2/3:tta osoo; tahi hyö ovat yhteisesti 7 kertaa isommat kuin koko Ruohti (joka on 3,871 peitto-penink.) ja Nori (2,828 p. pen.) yhteiseen (6,699 p. pen.).
[255] Nämät yhteen-liitetyt Hallitukset pohjos-Amerikassa ovat moailmassa ne ainuat Ristilliset kansakunnat (samhällen) jotka ei nouvata yhtä vissiä peä-uskomusta, ei Ristillistäkään, mutta jotka juuri kieltää ja epuusteloo, ettei milloinkaan sellainen valta-uskomus pie heissä löytyä (Swea VII. H. p. 165; IX. H. p. 17; XH. p. 13). Ne vanhimmat Hallitukset pitivät kuitenkin Ristilliset uskomukset parainna, erinomattain sen vasta-peätetyn; mutta näinnä aikoina kahtoovat tätä asiaa niin vähästä arvosta, että Louisianan perustus-laissa ei uskomuksesta ollenkaan mainitak, ja Columbiankin perustus-laki, joka alkaa näillä sanoilla: "Jumalan nimeen"; niin ei puhutak sen kopoisen-koommi tästä heijän Jumalasta. Mississippin ja Tennesseen perustus-laki voatii ainoastaan ikäin kuin ehonna (ett wilkor) peästäksensä Lailliseen virkaan (ett civilt embete), että pitäis muka uskoman Jumalan löytyvän, ja rankaistuksen että kostamisen perästä tämän elämisen. New-Englannin perustus-laki suostuu siihen, että jos jokuu uskomus ei salli tunnustajoitansa tekemään valaa, tahi vannomaan sen Jumalan nimeen jota tunnustaavat, (jos muka tuntoovat ketään) niin on kyllä kuin hyö ainoastaa teköövät vahvistuksen (försäkran, affirmation) kussa ei Jumalata mainitak. Tällainen on myös se vala jota Hallitus-liitoksen isoin hoivauttaja (högsta styresman) tekööpi. Tuomarit tahi lain-tutkiat, ja peäkokouksen että lain-asettamuksen osalliset (Kongressens och Lagstiftningens medlemmar) teköövät ainoastaan varman lupauksen että voimassansa piteä liitoksen perustus-lakia, sillä kansakunnan (tahi lain ja hallituksen) tarkoitus on heijän mielestänsä, niin kuin myös Liitoksen asetuksessa luetaan: "että vahvistaa (turvata) oikeutta ja sisällistä tyyvennyyttä (t. vakautta), että pitää huolta yhteisestä varuistamuksesta (t. varjelemuksesta), ja eis-auttaa yhteistä parasta ja hyötytystä (hyvyyttä)."
Sen eistäpä se on peä-kokoukselle kovasti kiellätty julistamasta yhtä lakia, kussa yksi uskomus koroitettaisiin peä-uskomukseksi, tahi jolta toinen uskomus tulisi millään tavalla estetyksi hänen julkisesta toimituksesta, ja ettei yhelläkään ouk oikeutta pakottaa toista vastaan-luontonsa kuuleskelmaan yhtä Jumalanpalvelusta, joka ej ouk hänen uskoansa tahi mieltänsä myöten sopiva.
Tästä henkellisestä vapautesta ja yhtäläisyytestä, niin peä-kokous valihtee päiväksi mieltensä myöten yhen papin, milloin yhestä milloin toisesta uskomuksesta, soarnamaan tahi pitämään heillen ilta-rukouksensa. Tästä tapahtui kerran Virginiassa, nimittäin vuonna 1817, että koska papit aina nouvattaavat yhtä vissiä uskomusta, niin suurin osa Ala-huoneesta (pluraliteten i Underhuset) ei suvainna itelleen mitään pappia soarnomaan, koska lukivatten sitä vasten lakia, että ainoastaan nouvattaa yhtä uskomusta; josta myös jäivät sinä päivänä ilman rukouksetak. Tästä heijän henkellisestä että laillisesta yhtäläisyytestä tapahtui myöskin kerran, nimittäin vuonna 1823, että yksi Juudalainen (Jude) nimellä Mardoch Noach tehtiin New-Yorkissa High Sheriffiksi eli ylimäisiksi peälys-mieheksi. Tästä heijän henkellisestä vapautesta on selittävä, että ainoastaan New-Yorkin kaupunnissa löytyi v. 1824, 150,000 henkee, 97 kirkkoa 16:nestä erinnäisestä uskomuksesta, ja kaikellaisista kielellisistä. Jos tämmöinen henkellinen vapaus pohjos Amerikassa vierastuisi (skulle urarta) uskomus-yhtätyytyväisyyteksi, tahi (joka oisi vielä pahemmin) uskon-vallattomuuteksi ja varsin uskottomattomuuteksi, niin kuin moni jo varoo, silloin myöskin seuraisi tapoin pahennamus, ja koko Hallituksen kavotus.