[273] Oppiva Upsalan Opistossa Pehr Reinhold von Törne oli syntynyt Poason hovissa, Heinolan pitäjässä Savossa s. 16:nä p. Touko-kuussa vuonna 1803. Hänen isänsä oli muinonen Savon Jalkaväin-Rykmentin Majori Johan Reinholdt von Törne, ja hänen äitinsä Hedvig Sophia von Essen. Jos luettaisiin hänen vanhojansa (hans anor) niin hään isänsä puolesta oli suvussa sen kuuluisan Suomalaisen sankarin Carl Armfeltin kanssa, joka ikusti ihtensä (förewigade sig) Kyron tappeluksessa, ja joka oli hänen isän-äitin-isä.
Törnen nuorra ollessa kuoli häneltä vanhemmat, josta hänen täytyi ite pitää huolta ihestään. Hään tuli v. 1821 Upsalan Akademiaan tietomuksia harjoittaaksensa, ja tässä juurtuvat hänessä ne taivut (de anlag) jotka oisivat aikoa myöten soattaneet hänestä miehen, johon ei ollut moni verrattava. Mutta ehkä hään ei ennettänä siihen lailliseen ikään, niin hään oli kuitenkin elänyt kyllä, että rakkautensa tautta totuuteen ja hyvyyteen, tulla meiltä mainituksi ja kaivatuksi. Kesällä vuonna 1825 keäntyi hään keuhko-tautiin, josta hään peäsi Tukhulmissa s. 12:nä p. Tammikuussa v. 1827. Häntä kannettiin ystäviltänsä Johannin kirkolle, jossa lepo-kammio oli hänellen asetettu, ja johon häntä pantiin s. 15:nä p. samassa kuussa 24:nellä vuuellansa. Suomen-niemi, jokainen nuorukainen joll on syvämmen-lämpeyttä ja isämmaan-rakkautta, ja jota näin ennen aikanansa lasketetaan hautaan, on yksi toivo joka katoa, yksi nuori tähti joka sammuu sinun taivaallais — Ole murheessais ja istuta yksi kaipo-kukkainen hänen muistiksensa!
[274] Sanan-vaihetus, Ordbyte, (anagramma).
[275] Nämät olivat Smyrna, Kolophon, Chios, Argos, Athén, Rhodos ja Salamis.
[276] Voitto-runo, segersång, hjeltedikt, epos.
[277] Suojatar, skyddarinna, Patronessa.
[278] Emoinen t. Jumalatar, Gudinna. Vanhanaikuisia vaimoja, joita vanhat pitivät Jumaloinaan.
[279] Iliadi, kuhutaan sitä kirjoa, jossa Homerus lausuupi Ilion kaupunkin kymmenvuotisesta piirittämisestä, ja hänen viimeisestä hävittämisestä.
[280] Rapsodia eli Kokous. Homeruksen laulut ovat jaetut vissiin kokouksiin; joissa kussakin puhutaan erinomaisia merkillisiä tapauksia. Iliadissa niin hyvin kuin Odysseassakin löytyypi 24 tällaisia erinnäisiä versyn-kootuksia, joista kukiin sisällänsä pitää nuon viiesta saasta — aina yheksään sataan värsyyn.
[281] Episodi eli Poikennos, on Greekan kielestä sepitetty sana, jolla ymmärretään sellaista puhetta, joka ej o piäasiaan puuttuva, mutta ainoastans siihen kuuluva niin kuin yks erinäinen, hänestä kyllä lähtevä, vaan itekseen kuitenkin luettava, pakina; jokapa näin erilläns, on piä-asiaan sovitettava, koska se jolla kulla tavalla on hänestä puhuva. Niin ovat tässäkin, Hektorin ja hänen vaimonsa keskinäiset lausumiset, ei suinkaan sotaan koskevia, vaan omaan elämänkeinoon, kuitenkin heitä siihen liitetään, koska ne ovat soasta mainihtevia.