[330] Soitto-johtaus, musikalisk skala.
[331] Viserrös, drill.
[332] Heläjäminen, rulad, passage.
[333] Suomalaiset nimittäävät useen Lehmiänsä sillä päivällä jollon syntyyvät; niin e.m. (viikauven-päivistä) Moatik', Tiistik', Kestik', Torstik', Perjaka, Lauker'; Sunter' (nimi-päivistä) Aner', Petrik', Tuomik', Ristik' m.m. (juhla-pävistä) Peästik', Heluna, Juhlik', j.n.e.
[334] Muksa, merkihtee Tyttöä Norjan Suomalaisissa.
[335] Äitiä kuhutaan munnaksi, Norjan Suomalaisissa.
[336] Mutti, on yks hutun (puuro) laji, joka keitetään Ruotin ja Norjan Suomalaisissa. Lue Swensk. Litter. Tidn. 1817. p. 800.
[337] Tämä soma soitto jotama muinon kuulin Moision ja Ilamäin tyttöin soittavan sarvillansa, sanottiin olevan niistä vanhemmista paimenen soitoista Juvalla. Mutta koska ainoastaan ensimmäinen vaihos on minusta paimensoittoihin mukainen, niin olen minä heistä ikään kuin eroittanut hänet, ja kirjuttanut sille sota-sanoja, koska muka ne ensimmäiset nivelet käyvät niin ramakasti ja urhollisesti, kunnekka raukenoovat niissä viimeisissä aivan laukeeksi.
[338] Minä en ole kuullut eläissäin muita kuin kaks suomalaista Juoma-laulua; yksi oli Ruotista käätty ja alko: Jos sull' on yksi ystävä niin juo, ole ystävyyteis pysyvä ja juo! toinen oli yks runo, vaan vasta näitä aikuisia, joka alkoi: Viinast' on valitus-virsi, runo ruoka kultaisesta (Pieniä Runoja I, osassa) joka siitten on tullut lisätyksi ja kerroitetuksi. (Turun Viikko Sanomat, v. 1826).
[339] Henkellinen rakkaus suljetaan siinä luonnollisessa, ikään kuin henki ruumiissa, kuitenkin heitä hyvin eroitetaan, sillä se luonnollinen ei ouk henkellinen.