[320] Tästä tuloo että nämät laulut näyttäiksen monellen ehkä yksin-mukaisiksi (enformiga); niin kuin moni ehkä kahtoopi heijän soittamusta yhtä-eänelliseksi (monotonisk).
[321] Merkillinen on, että kaikki meijän vanhemmat laulut olivat runot, ja että runo ja laulu on vielä nytkin usein merkihtevä yhtä. Sana raunen, runen t. rynen merkihtee Saksan kilellä yhtä puoskaroittamista, tahi yhtä sellaista sanoin-sopottamista, jota Egyptin muinoiset papit, Persan tietäjät, ja Gymnosophistat Indiassa ennen ruukkaisivat heijän rukouksissansa ja kahtouksissansa. (Zedlerin Universal-Lexicon, T. XXX. p. 1133. T. XXXII, p. 1821).
[322] Viis-neljäinen niveli, t. viis-polvinen niveli, fem fjerdedels, fem-noters-takt.
[323] Vaihos, repris, stroph, ombyte af takt (i musiken).
[324] Vaihtaus, variation; vaihtama, varietet.
[325] Sana, vers, stroph, ombyte af rad (i poesien).
[326] Samalla tavalla tavataan sanoissakin useemmittain ainoastaan kaksi sanaa kussakin värsyssä. Mainittava on myös, että kuin kahet sanat eli värsyt (jotka aina ikään kuin seuraavat yhessä) lovistetaan yhteen, niin synnyttäävät kuusnivelöksen (en hexameter).
[327] Nimittäin sillä tavalla, että kukiin kieli kahesti koputetaan; niin kuin olemme soitto-lehessämme osattanut.
[328] Kolmet näistä tavallisista Runon vaihtauksista luetaan Rühsin Finland och dess inwånare, viimeisessä osassa, soitto-lehessä (å musik-bilagan). Se joka tavataan v. Schröterin kirjassa, kuhuttu Finnische Runen, ei ouk kansallinen.
[329] Sparrmanin Resa i Afrika.