1) Jöran Ericsson (Gyllenstjerna), joka v. 1556 oli Linnanisäntä Viipurissa.
2) Ture Persson (Bjelke), Salestadiin ja Kråkerumiin, joka oli naitu
Grevinnan Sigrid Sturen kanssa, ja tämän suvun esivanhin (stamfader).
Hään oli Linnanvuoti (Slåttslåfwen) Savolinnassa, vuuesta 1555 aina
Helmikuuhun v. 1557.
3) Nils Antinpoika Boije, Gennäsiin. Hään oli v. 1553 Linnanisäntä Suomessa, ja kuhuttiin v. 1565, "Konungens förtrogne man och Secrete Råd." Samana vuonna s. 25 p. Toukok. tehtiin häntä Linnan-isännäksi Viipurin linnan, kaupunnin ja leänin ylitten. Kohta siitten Sota-Evestinnä Juuttilaisia vastaan, omisti hään väkirynnäköllä, ja tulella hävitti Vardbergin kaupunkia s. 28. p. Elok. mainittunna vuonna; ja sai siinä vankiksensa sen kuuluisan Sotasankarin Pontus de la Gardien (tämän suku-kunnan esivanhin). Sinä 15 p. Syysk. samana vuonna vallotti hään myös Vardbergin linnoa, poiskajotti Juuttilaiset, ja poltti ja hävitti koko Hallannin. Mutta v. 1566 niin Kuninkas suuttui häneen, kosk hään ei tainnut sisään-tunkeita Bohusin linnaan; vaan suostui häneen jälleen, hänen vanhuuensa ja entisen uskauksensa suhteen. — Vuonna 1568, s. 19 p. Toukok. tehtiin häntä Peämieheksi koko Suomenmoan ylitten; ja s.v. Lainjulistajaksi Etelä-Suomessa. Hään oli naitu Brita Hornin kanssa, Valta-Neuon Christer Clausson Hornin tytär Åminneen, hänen vaimonsa Ingeborg Siggesdotter Sparren kanssa, Sundbyiin.
4) Claes Fleming, Vapaherra Vijkiin, Herra Svidjaan ja Quidjaan, Kuninkaallinen Valta-Neuo ja Tähtikäs. — V. 1563, s. 28. p. Elok. sai hään käskyn pitämään huolta Kuninkaan Juho III:nen säilyttämisestä Turun linnassa, ja johtattamaan häntä sieltä Ruotsiin. — v. 1574, s. 12. p. Tuokok. pantiin häntä Peä-käskynkäyttäjäksi (Öfwerste Befallningshafwande) Suomessa — s.v. s. 9 p. Lokak. Peä-Käskynkäyttäjäksi Viipurin linnassa ja kaupunnissa. Hään oli Ruotsin Vallan-Asettaja (Riks-Marskalk), ja piti vahvast Kuninkaan Sigismunnin puolta, Herttua Koarlea vastaan. Hään tuli viimen Pohjalaisilta yhellä noito-nuolella (Girs.) ammutuksi, josta hään kuoli v. 1597, s. 13 p. Tuokok. ja hauattiin Porvon-kirkkoon. Hään oli naitu Ebba Stenbokin kanssa, Vapa-herra Gustaf Olssonin tytär Torppaan. Hänen isänsä oli Tähtikäs, Valta-Neuo ja Lainistuja Etelä-Suomessa, Eric Joachimsson Fleming Svidjaan ja Quidjaan (joka kuoli Joulu-kuussa v. 1538), ja hänen äitinsä Hebla Siggesdotter Sparre Byestadiin.
[519] Heitä tehtiin muka osallisiksi Pyhä Salvadorin Kunnasta (Riddare af S:t Salwadors Orden). Tämä Tähti-kunta tais olla se ainua, jota vanhoina aikoina annettiin.
[520] Stjernm. Höfd. Minne. I D. p. 330; ja II D. p. 327. Tätä kertoo hään vielä uuestaan muistutuksissansa Tegelin Tarinamukseen p. 35. Se on paha ettei Stjernman niin sanalla ilmoitak, mistä se on tätä tietoansa ottanut, eli mistä se on tämän Rangosen nimeä käsittänyt; mutta koska hään kolmessa kohassa kirjuttaa varsin yhellä tavalla, niin totta hänellä mahto olla joku vissi perustos. Jos nyt saisimme luotaita siihen, niin jokainen kuulee että tämä nimi oli yksi varsi selvä Suomalainen nimi, ja oisimme muka nopeet uskomaan, että se mahtaa ehkä olla Ronganen t. Ronkainen, yksi vanha sukunimi, joka vielä nytkin löytyypi meijän talonpojissa, ei ainoastaan pian kussakin pitäjässä Savossa, mutta myöskin yltä-ympäriseen Ruijan ja Ruotin Suomalaisissa, niin kuin 2:sessa osassamme saahan kuulla. Mutta Palmsköld (joka on ollut muita tarkempi toimittamaan hänen sukuunsa), kuhtuu häntä "filius Rengonis;" jolla hään ei ymmäräk yhtä sukunimeä, vaan yhtä ristimä-nimeä, sillä hään kuhtuu hänen isänsä: "Rengo Niileksen poika." Joka nimi taitaa ehkä tarkoittaa Rengon pitäjä, eli Rungon kyleä.
[521] Nimittäin sillä tavalla, että Jöns Ronkainen oli Vapaherran Marienburgiin, Herran Kankkaan, Porkkalaan, Sonnäsiin m.m. Valta-Neuon, Peä-Luutnantin ja kaiken Ruotin ja Suomen Hevoisväen Kenraalin, Inkerin-maan ja Kekisalmen Peä-Holhottajan, Sota-Asettajan m.m. Greve Gustaf Evertinpoika Hornin, äijin-isän-ukon-ukko (Morfars Farfars Farfar).
[522] Koska myö oumme usseen tullut mainihtemaan näitä K. Vap. Huoneen käsi-kirjoituksia, niin tahomme heitä varsin nimittää, niillen hyväksi, jotka ehkä tahtoisi tästä tarkemmin tiiustella. Hyö ovat muka 4 erinnäistä kootusta vanhoista suku-juoksuista (kollektioner af gamla genealogier); nimittäin 1) Palmsköldin, josta löytyy VI siettä (Band) 2) Peringsköldin, josta löytyy III sit. 3) v. Scantzin, josta myös on III sit. 4) Dalinin, jotka ovat niin perivanhat, ettei heitä eneä saata lukeakkaan, hyö ovat irtonaiset, keärityt vihkoihin. K. Vapa-Huoneen omissa suku-juoksuissa ei tavatak tällaisia vanhoja sukuja.
[523] Se joka tuntoo mitenkä Ruohtalaiset pois-murtaavat meijän Suomalaisia nimiä tahi sanoja, hään ei kahtoisi ouoksi, jos uskaltaisimme tätä toisinpäin selittää.
[524] Jos tahtoisimme, niin saisimme tätä sukuu vielä kaks polvee vanhemmaksi, sillä tämä Jöns Ronkaisen ukko vainaa oli Miekkamies (wäpnare, a wapn) Niiles Ronkainen Heikkilään, jonka Palmsköld sanoo elänneen v. 1424 (eiköhään se mahtant olla vanhempi? koska Jönsiä, joka oli hänen pojan-poika, jo mainitaan v. 1444). Palmsk. kirjuttaa hänestä; "Nicolaus Rengonis filius de Heijkele, armiger, vixit a. 1424." Hänen poikaansa kuhtuu hään Rengo Niileksenpoika, josta se sano: "Rengo Nicolai filius, armiger de Heijkele 1430." Peringsköld joka jo häntäkin mainihtee, kuhtuu häntä: "Rengo Nilsson i Heykele."