[525] Tämä Pentti Lydikinpoika, joka toas oli naitu Valborg Jönsintyttären kanssa, oli v. 1411 Laintutkia Piikisten kihlakunnassa; ja v. 1437-1439 Linnanisäntä Hämeessä. Häänkin mahto olla rikas mies, koska hään poislahjotti Hadilan tilaa, Nousisten pitäjässä, Kuokkalan tilaa Lempelän pitäjässä, ja Kuljun tilaa Birkkalan pitäjässä m.m. niillen Turun kirkossa löytyvillen Papiskammioillen (Porth. Chr. p. 482, m.m. Åbo Tid. 1785 p. 232).

[526] Hänen sanansa peälle on siitten muutkin erehtynneet.

[527] Häntä kuhutaan siinä "Gamble Gödik Fincke," että sillä eroittoo häntä hänen tyttären pojasta, ja hänen tyttären-pojan-pojanpojasta, joihen nimet myöskin oli Gödik Fincke; — vai lie hään ehkä elänyt niin vanhaksi, että hään siitä oli soanut tätä nimeänsä. Millonka hään lie elänyt, ei varsin tunnetak, ainoastaan että hään v. 1440 hänen vaimonsa suostumuksella lahjoitti Kärkesnäsin kartanoo ja Bölin torppoo Pyhä Annan Kammiollen Turun kirkossa, että sillä sovittoo Jusse Ollinpojan omaisia, jonka se on tapa-turmasest tullut surmamaan. (Porth. Chr. p. 448). Niissä Vapa-Huoneessa löytyvissä kirjoissa, seisoopi että hään oli Herra Pernoon ja Villnäsiin (till Wilias) ja että se oli nainut Tähti-niekan Olof Tavastin sisarta, nimeltä Katrina Nilsdotter (Tavast). Muuton niin puheet hänästäkin vähä eroittaiksen. Palmsk. sanoo: "Gödericus Finke de Huilias vel Villnäs, Equ. Aur. ex Livonia ortus, vixit in Finlandia 1460." Pering. sanoo toas: "Göd. Finke till Perno och Wilias i Remotalle socken (?) gift med Katrina Nilsdotter till Porkkala, Olof Tawastes Riddares syster", ja toisessa kohassa: "Gödik Finke den gamle till Willas, gift med Katrina Nilsdotter, som lefde enka 1467". Vuonna 1446 niin Göd. Finke vielä eli, ja istui Vapamiessa yhessä riiassa Piispa Tavastin ja muutaman Pyhteen pitäjän miesten välillä (Åbo Tid. 1785 p. 67. Porth. Chr. p. 433.)

Hänellä ei ollut mitään poikoo (seneistäpä se siihen loppui, se vanha Finkin suku) ainoastaan kolmet tytärtä; yksi Kaisa, joka nai tätä Niiles Ronkaista; toinen, Margretha Gödikintytär Fincke, joka oli Ivar Maunuksenpojan mummo (Farmor); ja kolmaas Elin Gödikintytär Fincke, Villnäsiin, joka nai Philippusta Ivarinpoikoo Bröötorppaan, joka kantoi kilvessänsä kolmet punaista tulileimausta, sinisessä vainiossa (trenne röda eldslågor i blått fält); ja jonka kanssa hänellä oli yksi tytär Elin Philipsdotter, joka naitiin Turun Linnanisännellen Herman Maunuksenpoika Flemingillen, Villnäsiin ja Moisioon, joka oli sen kuuluisan Vapaherran Liperiin ja Hermansaareen Claes Hermanninpojan Flemingin isän-ukko.

Minkähän perustuksen peälle Palmsk. sanoo, että tämä Gödik Finke oli syntynyt Vironmoassa? sillä Finkin vapauskirjasta joka oli annettu v. 1380 Vallan-Ruhtinaalta Bo Jonsonilta, ei sitä selitetäk. Se kuulupi näin: Thet skal allom mannom witerlikt wara, at jac Bo Jonson Drotze i Swerike, kennis oppenbarlika mäth thässo mino opna brefue, at jac hafuer ont oc gifuit thessom brefföraren minom äskelikom Swen Finke alt thet gotz han her til antiggia köpt älla mät rät fangit hafuer af skatgildoghe jordh, huar thet hälzt ligger i Åbo Biskopsdöme af allum arlicom scatwm, aläghnom oc marcagieldom oc af allom thunga lidugt, löst och frelst, swa at han scal minom Herra Konungenom oc Cronone oc mic a mins Herra weghna ther aff tjänist göra, pc. Datum Hampne Sker, anno MCCCLXXX primo in octauis corporis Christi nostro sub sigillo praesentibus appenso in pendenti. (Lagerbr. III D. p. 785). Se mahto olla sama mies, Finkin nimellinen, joka 10 vuotta ennen alakirjutti Turun porvalin Henrik Närffuin lahjoitos-kirjaa Katarinan Kammiollen (Porth. Chr. p. 352) ja jonka sisari tahi täti saattaisi ehkä olla se Karin Finke, joka Bångin puheen perästä oisi ollut naitu Olof Niileksenpoika Tavastin kanssa, joka oli Pispa Tavastin isä, ja eli vielä v. 1370.

[528] Se on moni meistä, joka on vielä nytkin niin tyhmä, että se poisvaihtaa Suomalaisen nimensä muuksi vieraaksi; luulevansa sen haisevan paremmallen. Semmoiset narrit löytyyvät vähä kussaik, jotka muka hylkeävät omansa, ja nouvattaavat vierasta.

[529] Tämä sana: till Poicho, mahtaa olla niiten Ruohtalaisten kirjuttajoihen toimittama, jotka eivät ehka tienneet mitä se sana poika piti merkihtemän, vaan luulivat sitä talon nimeksi. Hänen nimeänsä kirjutettiin vissiin Jöns Rangosen poika (niin kuin sitä luetaan toisessa kohassa). Sillä myö neämmö vanhoista kirjoista, että näinnä aikoina oli tapa näin nimiä kirjuttoo. Niin e.m. luetaan yhessä Pentti Lydikkäisen kirjoissa vuotesta 1460, seuravaiset nimet: "Jusse Parpan poyca", ja "Olaff Tyrvompoyca." (Porth. Chr. p. 483).

[530] Niin Ugglakin sanoo (Sw. R. Rådslängd p. 52) että sen vapamerkki oli yksi ylöspäin keänetty riippuri (ankare) ynnä yksi 6 säistävä tähti, (joka oli Skalmiloihin vapamerkki). Mutta jos niin oli, niin se oisi ottanut toista vapamerkkiä, kuin hänen isänsä (Lydikke de Kyrn), ja hänen veljensä (Clavus Lydikkeson), jotka kanto Djeknilöihen t. Djäkninlöihen vapa-merkkiä: yhtä anovata ihmistä, punaisessa kauhtanassa, ja Kotkan mustan muotosella. Muutoin tahomme muistuttoo, että tämä Lydikke, jonka jo moniaat ovat ilman minkäänlaisetak toistukseta tehneet Vestphalalaiseksi, on mahtanut ehkä olla Suomalaisesta suvusta. Savossa löytyy vielä nytkin yksi talonpojallinen suku, nimeltä Lyytikäinen, jonka kirjutetaan Lyydikäiseksi; ja Tarinamuksestamme tunnetaan, että ennen aikana piettiin Turussa ja Hämeessä tällaisia Savolaisia suku-nimiä. Porth. Chr. p. 482.

[531] Palmsköld sanoo hänestä: "Nicolaus Johannis filius de Melkila,
Armiger, cognomento Wåghals, vixit a. 1484; uxor: Catarina Finke de
Vilnäs." Peringsköld: "Nils Jönsson Rangonen, hwilkens husfru war Fru
N… Finke, Gödrike Finkes dotter."

[532] Peringsköld kirjuttaa hänestä: "Gödrik Nilsson Finke till Perno, Ståthållare på Tawastehus, upptog sin morfars namn, och hade till husfru Maragaretha Slatte, Herr Göstaf Anderssons dotter till Sonnäs."