[592] Tässä jääpi yksi sana, välissä, toimittamak.
[593] Mutta tässä tarkoituksessa kahomme toas ouoksi, ja varomme olevan uskottomattoman, että tämä kivi oisi muka ollut se ainoa Turun kirkossa, joka vielä v. 1671 oisi ollut jälellä näistä vanhoista ajoista; ja jota niin muoton oisi yksinään jäänyt murentumatak näissä kauheissa Turun kirkon tuli-paloissa, jotka tapahtui v. 1318, 1429, 1458 (1464, 1473?) 1546 ja 1656, kussa kaikki muut kirkon kaunistukset — joit' eivät Juuttilaiset v. 1509, ja Venäläiset v. 1318 hävittänneet tahi vienneet myötensä — paloi tuhkaksi. Mutta kysytään siitten, tokkos Turun kirkko on niin vanha, tahi oliko se jo 1248:nen vuuen tienoilla rakettu? Sitä emme saata sanoa, ainoasti että v. 1229 peätettiin jo että muuttoo pois kirkko Rantamäeltä (kussa Brenner niinikkään vielä v. 1671 tapais yhen vanhan hautakiven vuotesta 1291? — kaho X Taul. kuv. 1) Turkuun, eli niin kuin sitä muinon kuhuttiin Unikankareesen. Millonka tätä tehtiin ei varsin tunnetak, mutta 1258:nen vuuen teinoilla jo mainitaan tästä uuesta Turun kirkosta (Porth. Chr. p. 193). Jos sen eistä tämä Turun pappi oisi ollut naitu ennen v. 1248, niin se oisi vielä saattanut eleä monta myöhempänä. Toiseksi niin nämät kirjoitus-nenät eivät teoltakaan näyk olevan niin vanhan-aikuiset, jos heitä verroitetaan siihen toiseen kiven-kirjoitukseen joka löytyi Rantamäellä.
[594] Yksi nimellinen Niiles Antinpoika oli v. 1303 Praefectus Finlandiae (Peämies Suomessa) mutta se on mahotoin, että näillä sanoilla tarkoitetaan häntä.
[595] Kunta, Sällskap, Orden, Gille, Veli-kunta t. Veljellisyys Brödraskap, Papillinen Veli-kunta, ett Presterligt Gille.
[596] Kirkko-Tarinamus, Kyrko-Historie.
[597] Muistettava on myös, että jos tämä vapa-merkki kahottaisiin kohallansa (niin kuin heitä aina kahotaan) niin silloin kirjutos alkaisi ala-peästä kivee (jota en muualla ouk nähnyt); ja jos toas kivee asetettaisiin kirjutoksensa mukaan, niin silloin toas vapamerkki keäntyisi ylös-alaisin (joka oisi vielä sopimattomampi). Se näyttäis ehkä silloin, kuin sillä kuvaeltaisiin yhtä Piispaan kypärätä (en Biskopsmössa).
[598] Että tämä suku on vanha, arvataan siitä, että ne Ruotsin muinoiset Kuninkaat Sverker den Gamle (joka kuoli 1155) jonka isä Erik Årsäll oli vanhuuellansa ottanut Ristin uskoa, ja kasteessa kuhtunut ihtesek Kol t. Koarle — kuin myös hänen poikansa Koarle Sverkersson (joka kuoli 1168) ja toas hänen poikansa Sverker den Unge (joka kuoli 1210) — sanotaan kaikki olleen tästä Natt och Dagin suvusta, ehkeivät kantaneet tätä suku-nimee, joka otettiin tavaksi vasta myöhöisämpinnä aikoina. K. Vapa-Huoneen polvi-laskuissa, alotetaan tämä suku vasta v. 1220 yhestä Pentti Matinpojasta, joka oli ollut Kuninkaan Eerikki Läspin Valta-Neuo.
[599] Tämä (nykyinen) Natt och Dagin suku tuli v. 1625 Ruohtalaiseen Vapa-Huoneesehen sisään-otetuksi 13:nen N:on alla, josta suvusta siitten yksi nimeltä Åke Axelsson Natt och Dag tehtiin v. 1652 Vapaherraksi 23:nen N:on alle. Se oli silloin Valta-Neuo ja Lain-julistaja Nerkissä, ja sai vapa-moaksensa muutamia taloja ja vero-tiloja Iin pitäjässä Pohjan ruoalla.
[600] Saattaa ehkä myös olla madollinen, että hyö ovat perinpohjin eri-sukuja, vaikka heitä on vanhoissa polvi-laskuissa yhteen veittynnä.
[601] Hään oli silloin Valta-Neuo Ruotissa.