[602] Hänen isänsä oli Bó Sténson (Natt och Dág) joka v. 1440 oli nainut Kárin Svennintytärtä Stúre, jonka isä oli Tähti-mies ja Linnanisäntä Faeholmassa, Danmarkissa, Sven Sténson Stúre, joka oli Herttu Albrechtilta soanut isoja pito-maita Hallannissa, Nerkissä ja Vester-Norrlannissa; ja joka oli Valta-Hallihtian Svante Stúrin isän-äitin-isä (lue Schönefeltin matrikel).
[603] Seneistäpä kaikki nykyiset Vapaherrat nimeltä Stúre, ovat kaikki isänsä puolesta paljaita Natt och Dagiloita, ja ovat eroitettavat niistä vanhoista Stúriloista, joita muinonkin kuhuttiin: Orms-Söner.
[604] Lue C.F. Schönefelts Matrikel öfwer ointroducerade af Riddersk. och Adeln I D. joka kirja löytyy käsikirjoituksenna K. Vapa-Huoneessa.
[605] Lue Olai Magni Historia de Gentibus Septentrionalibus, Romae 1555. Lib. II. c. 25. p. 87. Kussa hään puhuu niistä vanhoista Hangöin kallioloissa sisään-hakatuista Suomalaisista vapa-merkkilöistä, joita hään jo silloin kuhtui "vetustissima" (varsin vanhoja) ja joista hään kuvittaa 7 kappaletta, nimittäin: Vanhoin Stúriloihen, Natt och Dágiloihen (poikki-puolin), Wásaloihen, Gyllenstjernilöihen, Tottiloihen, Roosiloihen, Lämaloihen ja yhen tunnettoman. Näitä kaikkia on hään asettanut vempelen näköiseen poukkamaan, ja keskellen pannut Ruotin vallan vapamerkin (kolmet ruunua).
[606] Tämä hautakivi mahto jo 1681:nen tahi 1738 vuuen tulipalossa hävitä, koskei siitä mainitak niin mitään Lauraeuksen Juttelemuksessa de Sacellis Sepulcr. in Templ. Cath. Aboënsi. Kussa ainoastaan sanotaan yhen Lainistujan Natt och Dágin (hänen Ristimä-nimeänsä ei nimitetäk) olleen hauattunna Piispa Tavastin hauta-kammiossa.
[607] Lue: Åbo Tidn. 1785. Bib. p. 181. Siinä ei eroitetak, jos hään oli Natt och Dag pitkinpäin tahi poikkipuolin; mutta mahtoi se olla pitkinpäin, koska yksi hänen jälkimmäisistä nimeltä Niclis Ærengislesson kuhuttiin Natt och Dag i längden.
[608] Tällä Koarle Näskonungssonilla oli yksi veli Ærengisle Näskonungsson (Natt och Dag) joka v. 1312 oli Miekka-mies, Ruotin Valta-Neuo ja Vallan-Asettaja, ja yksi Roskildin Rauhan-Toimittajoista (en ibland Freds-Kommissarierna wid Roskilska freden). Häntä tehtiin v. 1323, Vallan-Asettajaksi Norissa, ja v. 1324 Ruhtinaaksi Ruotissa. Hänellä oli yksi poika Ærengisle Ærengislesson, joka oli Miekka-mies, ja jonka jälkimmäisistä arvelemme sitä Niclis Ærengislessonnia, jota nimitettiin "Natt och Dag i längden", joka oli nainut Karin Knútintytärtä, ja jolla oli Tukhulmissa monet talot, jotka se pois-lahjotti niillen tässä kaupunnissa löytyivillen Papin-suljetuksillen. Häänki mahto olla Suomen-sukuja, koska hään v. 1420 piti Valta-käräjät Turussa (Åbo Tidn. 1789 p. 321. v. 1785 p. 233. Porth. Chr. p. 508), ja luetteli jälkiseätöksessänsä yhtä Jeppe Finckiä, omaiseksensa. Yksi Ærengitzle Nielsson (ehkä hänen poikansa) oli v. 1447 alakirjuttana yhtä vanhaa sovintokirjaa Göd. Finkin ja Juho Ollinpojan veljeisten välillä (Porth. Chr. p. 448). Tämä Niiles Ærengislesson mahto kuolla nuon v. 1440, koska hään silloin teki jälkiseätöstänsä (sitt testamemte). Sekä hään että Ærengisle Niclisson, oli kumpaisetkin v. 1436 ylös-pantu heijän joukkoon, joita Kuninkaan Christofferin koroitus-päivällä v. 1441 piti tehtämän Tähti-niekoiksi (Porth. Chr. p. 607). Myö aprikoime ellei tämä Turun muinonen Pappi lie ollut varsin tästä sukupolvesta. Hänen ristimä-nimensä Niiles on aivon Stúriloihen (eli niiten nuortein Natt och Dágiloihen) kuin myös niiten vanhoin Natt och Dágiloihen, kaima-nimi. Mutta yhtä Antin nimellistä, joka oisi ollut hänen isänsä, ei löyetäk koko tässä sukukunnassa; niissä muka polvi-laskuissa, jotka luetaan Vapa-Huoneen nimi-kirjoissa (Matriklar). Mutta meijän tuloo muistuttoo, että hyö ovat ylikynteen varsin puuttuvaisia ja viallisia, erinomattain vanhoista ajoista. Vuonna 1336 niin oli yksi nimeltä Ærengisle Andersson Suomenmoan Peämies, eli niinkuin heitä silloin kuhuttiin "Advocatus Finlandensis." Hään kuhtuu ihtesek yhessä vanhassa Peätöskirjassa Stensbölin kartanosta, vuotesta 1335 — Advocatus Aboënsis, ja puhuu siinä suurella kunnialla siitä ennen mainitusta Koarle Näskonungssonista, jota hään kuhtuu "Nobilis Miles, Dominus Carolus, Antecessor meus." Mitä sukuja hään lie ollut on tietämätöin, mutta myö aprikoime ellei hään voan lie ollut näitä yksiä vanhoja Natt och Dágiloita, jota hänen ristimä-nimensä ikään kuin toistaa. Jos uskaltaisimme tätä peätteä, niin silloin oisi Antinki nimee tavattu tässä suvussa, ja saattais muka olla mahollinen, että hänellä oisi ollut yksi veli, tahi veljen-poika nimeltä Niiles Antinpoika, joka oisi ollut Pappina Turussa — ellei tämä oisi elänyt, niin kuin äsköin arveltiin, jo monta aikoa ennen.
[609] Kuninkaan Lain-Toimittaja (Konungens Domhafwande t. Dom-innehafwande) kuhuttiin niitä Valta-Herroja, jotka Kuninkaan siassa ja Kuninkaan nimessä pitivät Valta-käräjät (Räfste-ting) Suomessa. Eli kuin näitä hävitettiin — ne jotka pitivät Moan-oikeutta Turussa (Lands-Rätten i Åbo). Että hään v. 1405 piti Valta-käräjät Suomesssa, luetaan Porth. Chr. p. 418, 508, ja Stjernm. Höfd. Minne I D. 2 B. K I. p. 98 &c. Samaten sanotaan (yhessä Lainjulistajan Claus Flemingin kirjassa, annettu v. 1412) hänen myöskin pitänneen Valta-käräjöitä Ulfsbyin (Porin) kaupunnissa Suomessa v. 1410, jota Porthan arveloopi kirjotus-virheksi vuosluvussa, luullen tämän tarkoittavan v. 1405 (Chr. p. 418).
[610] Vara-lainjulistaja, Under-Lagman. Tämä Miekkamies Bó Niclisson (se nuorempi) Åkeröiin oli v. 1434 Laintutkia Vaxalassa — v. 1459 Vara-Lainjulistaja Öster-Göthlannissa, ja v. 1461 Kuninkaan Vouti-mies (Fogathe) Vedboin Kihlakunnassa ja Rumleborgin Läänissä.
[611] Brenner: "I Åbo Domkyrkia på ett jerngaller för Biskop Magni Olai graaf."