Siin oil lammi laitettunna,
Umpi-järvi uitettunna; 120
Vieno kulkoopi vesillen,
Hiiskui hiljan tuulen henki;
Selän selviä vesiä
Sormillansa sorkutteli,
Sirkutteli siivillänsä,
Suloisesti anto suuta.
IX. Sången.
Väinämöinen bestiger Muistutars (Minnes-gudinnans) fartyg, för att afgå till Badholmen; kommer under resan i missförstånd med besättningen; råkar så i lifsfara, men räddar sig genom sin rådighet.
Sanoi Tiijotar emäntä
Nuoremmallen siskollensa,
Vanhemmallen veijollensa
Muijallen Muistuttarellen:
"Työntävös venet vesillen,
Laita lauttais lainehillen
Kulkevillen kuulluvillen,
Miehillen mainittavillen;
Jolla luot luuvoillen nuoita,
Soatat soaren valkamoillen, 10
Karkoitat kivi-karillen,
Riutoillen riuskutteleitet!"
Muisti Muistutar sanansa,
Kerkiästi käskettynnä
Kantoi airot kaukalohon,
Purjet pisti purtilohon;
Työnsi venoisen vesillen,
Sata-laijan lainehillen;
Miehet meloillen panoopi,
Vaimot airoillen asetti. 20
Muistitar on vanha vaimo,
Ite pereä pitääpi,
Orsiaan ojenteloopi,
Parsiaan parskutteloopi,
Riukujaan riuskutteloopi,
Joilla voatteet vaivatakan,
Purjetta puserretahan,
Tuulehen kuroitetahan,
Ilman kynsiin istutahan.
Rupeisipa ruuhi käymään, 30
Liina-harja liikkumahan;
Keula käypi köyhkiästi,
Liukkahasti laijat liikku,
Perä pärskytti perästä,
Kunturoitti, käntyröitti,
Kulki kuin tammi-kurikka,
Nuotta-sampona samoisi.
Kokassapa kokko istuu,
Parras-puilla puisteleeksen;
Kuparist' on kourat tehty, 40
Kynnet vaskesta valettu;
Noukka tuulta tunnustaapi,
Silmät matkan arvoapi,
Läpi laineen kurkistaapi,
Jott' ei kiipeisi kivillen,
Sala-luuvoillen samoisi.
Perässäkin päivä tehty,
Päivä tehty, kuu kuvattu,
Rata linnun rakennettu,
Tähet Otavan otettu. 50
Sivullapa vein emäntä
Kohtuansa koitteloopi,
Nännöjään näyskentelööpi,
Hapsiaan hajotteloopi.
Keärmet keuloillen kehuupi,
Pitkin laijat lonkertaapi.
Purjet kullasta kuvattu,
Puna-lankoilla pujettu;
Heissä taivaat tappelivat,
Revon tulta viskaisivat. 60
Nuolen lennot leimahtivat;
Pohjoinen ani palaapi.