Ukko Noak, ukko Noak,
Puna-poskillaan —
Sill' oil pitkät hiukset.
Parrat niinkuin viikset;
Pani pohjaan, pani pohjaan,
Joi ja lauloi voan.
Silloin syntyi, silloin syntyi
Eleä moailmass';
Soatihinpa kyllä —
Eikä toisen silmä
Katehtinut, katehtinut
Niinkuin meijän moass'.
Muistin pullot, muistin pullot,
Niist' ei tietynnä;
Sanottiin ei laisin:
"Jos ma luvan saisin;"
Ei! voan pohjaan, ei! voan pohjaan
Pantihinpa niin.
Oppisten Laulu.
Körneriltä. (Suomentama).
[Lauletaan kuin: "Studenter äro muntra bröder" &c.]
Myö oppiset, myö ollaan veikot!
Voan mitkä olettenpa työ?
Työ vanhat oletten jo heikot;
Voan myöpä ollaan nuoret, myö. —
Sill' murheet mieltämme ei painak:
Myö, oppiset, on lystit ainaik — :|:
Myö oppiset, myö oppiset,
Myö oppiset, myö oppiset,
Myö ollaan lystit aina.
Ei kirjoissa ouk kaikki tieto!
Sill' mieli, jok' on iloissaan. —
Monipa oppinut on mieto,
Vaikk' luuloo viisas olevan.
Varottivatki ukko-vainaat;
Voan myöpä laulelemme ainaik — :|:
Myö oppiset, myö oppiset,
Myö oppiset, myö oppiset,
Me laulelemme aina.
Jos sota syttyis Suomen moahan,
Niin sinnek myöki jouvutaan;
Kuin miekkoja voan kerran soahan,
Niin vihamiestä voitetaan.
Ei kourissamme paljon painak —
Myö urholliset ollaan ainaik! :|:
Myö oppiset, myö oppiset,
Myö oppiset, myö oppiset,
On urholliset aina.
Juuvaan