Juakko istui eine-puulla:
"Jok' on Sohvi suovallaan?"
(Pekka, pieni pentu-koira,
Kassoi ala kainalonsa)
"Jok' on poika puoltununna,
Jok' on uupuna unehen?"
Pekka peitti silmoisensa
Käsi-varrella omalla;
Kohta tultua kotiinsak,
Ensin huasto emännällen,
Siitten ilmoitti isällen.
Ukko suuttua suhahti,
Alko Auvista torua:
"Tuos' on tuutu tyttärelleis![91]
Jos on Siat syötettynnä,
Rupa-turvat ruokittunna." —
Summainen.
Poavo Heikkinen
Mikkelistä.
Minä en varsin tunnek oliko tämä Heikkinen kotoisin Juvalta vai Mikkelistä; sillä kumpaisessakin pitäjässä löytyy paljon näitä sukuisia. Juvalla minä olen kuullut tätä laulettavan; mutta koska asiat, joista tässä lauletaan, ovat tapahtuneet Mikkelissä, niin on arvattava, että laulu on myös siinäkin synnytetty.
HALPA-POIKA
Erko Raminen oli yksi tolppari Skinnarin Hovin alla, Mikkelin pitäjässä, jolla oli kaks kelvotointa poikoo, Hanno ja Mikko. Hanno oli hevoisen huijari, ja vaihto pois ilman isänsä luatak hänen Hevoisiansa, tappeli kirkko-tiellä, ja teki muita semmoisia kokkauksia. Tuli viimeisellä myös riitaan isänsäkkiin kanssa, jonka hään veljensä avulla sitoi nuoriin. Mutta Antti Heikkinen noapurista tuli ukon avuksi, joka irti-peästettynnä otti pakonsa hänen luokse, eikä ottanut talosta muuta myötensä kuin nuusku-purakkonsa; (joka oli jo tapahtunut 35 vuotta siitten). Poavo Heikkinen teki siitä Runon, jonka Joakko Keäriäinen laulo mullen v. 1816.
Ramin-Hanno, halpa poika,
Kiljui kovast' kirkko-tiellä…
Ori juoksi joutusasti;[92]
Laulatteli Lampisehen,
Pienen Pietarin pihaani.
Sai siitä Ruunan rumemman
Perä-mieheltä Pekalta.
Vielä lauloi Lampisessa
Viinan-virttä viimeiseksi. —