[96] Ah (ack) ei ouk kunnollista Suomea; voi! on parempi. — Juutiht (Judit) Paunotar tuli sinne Putkilasta, Juan pitäjästä, keräjämään morsiammen lahjoja.
[97] Kauputar. Minä en tiiä kuhtunoonko Runoja häntä niin, koska se kävi Kukkoa kauputtelemassa; vai lie ollut ehkä Kaupoisiin sukujaan.
[98] Kielen puolesta, hään aina nouatti sitä puheen murretta, kussa sanotaan e.m. joutusasta, mielellänä; kuin muualla sanotaan joutusasti, mielelläni, j.n.e. — Muoti (mått) on muukalainen sana, joka merk. että se oli mittaasek pitävä, t. suuri kooltaan. — Tuuhattar, t. Tuuhainen. Rantasalmella, Kuopiossa, ja monessa paikassa Savossa, lopetetaan akkojen nimet, sanalla tar, ja tär (voan ei aina tyttölöihen) Tätä ruukataan silloin kuin ei ristimä-nimee mainitak, niin e.m. sanotaan Maija Patinoinen ja Anni Räisäinen; mutta jos ei ristimänimee nimitetäk, niin sanotaan Paunotar ja Räisäitär, että eroittoo heitä miehistänsä. Muuten niin vaimot kuhutaan heijan isän nimelliseksi, vaikka heitä kirkon-kirjoissa pannaan miehen nimellä. Tälläisiä vanhoja vaimollisia sukunimiä tavataan Gananderin Salamuksessakin, niin kuin e.m. Syöjätär. Moni luuloo, että ovat synnytteet näitä sillä, että sana tytär on veitty yhteen nimeen, niin että e.m. Paunotar oisi vanhuestaan merkihtenyt "Paunoisen tytär."
[99] Hävillä. Kissa sanoi ei kuolevasek näillä hävittömillä koneilla. — Rimpottimet t. käpälet. — Lena-Tiina, oli hänen tyttärensä. — Isäntä ja Emäntä, oli hänen vanhemmansa. — Ije-liha t. ikeneihin liha, (tandköttet). — Kallukka, oli Martin nuorin veli, ja Maija Kuosmainen, oli hänen vaimonsa.
[100] Urina t. tora, jurina. — Kohomiehet, kuhutaan ne nuotta-miehet jotka vetäävät nuottansa kohonna, Reäpysten perästä. — Varia tehä t. tehä keitosta. Hään kysyi heiltä, oliko heillä kaloja, vai ei? Poika vastais: "on varsin vilua!" Jolla hään tarkoitti kehnon olleen heijän kalastamisen.
[101] Laiha-koakko, kuhutaan tässä Heikki Koivuista, jota laitettiin vahtimaan, koska se lie ollut laiha-läntä mies. — Ruasuksi kuhutaan kyntömiehen vissa. — Kyleltä, t. kyljeltä, syrjältä. — Nurian-näköinen t. murheen näköinen, pahoillaan. — Viitaksi, kuhutaan Savossa yksi pitkä nuttu.
[102] Himoisi t. yllytti.
[103] Liena, oli hänen kälys (Svägerska) ja mahto olla varsin paha-pintainen.
[104] Kurkki, oli Nimismiehen nimi. — Rohvorsi, t. piiskooja, pieksäjä. — Ryysti t. itki.
[105] Uti (Ut) kuhuttin tämän Antin isä; se oli hänen sota-köllönsä.