"Herra Iivari Akselipoika on ryöstänyt hänet Penningebystä!"
Kuningas hämmästyi ja suuttui yhä enemmän, ja ukko kertoi juurta jaksain, miten ja miksi oli vienyt neidon Penningebyhyn, ja että nyt yleisesti kerrottiin kauppasaksan olleen juuri herra Iivari Akselinpoika, joka samainen oli kuninkaantyttären ryöstänyt.
Kaarlo istuutui pöydän ääreen laskien päänsä käden varaan. Sitten kului hetkinen kummankaan mitään puhumatta.
"Ja herra Niilo?" kysyi kuningas vihdoin.
"Herra Niilo oli poissa… hän oli poissa siitä asti, kuin me läksimme
Krokeksin luostarista."
"Poissa, sanot… millä asioilla hän sitten kulki?"
"Vanhan pääni on, herra, vaikea tehdä selkoa, mitä kaikkea tänä onnettomuuden aikana on tapahtunut, ja arvoisa neiti on ollut niin huolenani, etten ole paljon muusta lukua pitänyt. Siksi en todellakaan tiedä mitään sanoa jalosta ritarista, Niilo-herrasta… Toiset sanovat hänen ratsastaneen pohjoisessa kokoomassa helsinkeja juutilaiskuningasta vastaan, toiset taasen sanovat hänen olleen vankina…"
"Vankina?" huudahti kuningas kohottaen päätänsä.
"Niin kerrotaan."
"Ja kuka… kuka olisi siis pitänyt häntä vankinaan?"