RISTO. Se ku' sen o'v varastanukki'.
PETTERSSON (hämmennyksissään). Vai — mut — minä — min'en saa sitä päähäni — sinä — sinä sanoit taanoin että Venkka-Jussi otettiin kiini, mutta missä — missä on Risto-sihteeri?
RISTO. Näättek's tee't tota paattii tuol' noin'?
PETTEESSON. Näen kyllä, onko hän siellä?
RISTO. Ei viel' vartokaas vähä': — näätteks' tee't to'l laivan kans'
PETTERSSON. Näen, näen! Mutta — miksi sitä kysyt?
RISTO. Juu, kas nyt mää mene toho'm paattii' jja sit' mä'ä seilaan tonne' llaivaa'n!
PETTERSSON. Mutta minkätähden?
RISTO. Juu, sentähren et' — (omalla äänellään) minä olen
Risto-sihteeri!
(Entää ulos. Hetki äänettömyyttä).