PETTERSSON. Älkää surko, älkää surko! Kyllä minä teitä varjelen.
Luottakaa te vain lain jykevään käteen!
STRÖMBERG. Ties' vaikka ne jo olisivat puhdistaneet talon putisten puhtaaksi. Hehehe.
SIEVÄ (aikoo pois).
STRÖMBERG. No, minne nyt?
SIEVÄ (itkien). Minä menen katsomaan, onko kaikki hopeakalut jälellä vielä.
STRÖMBERG. Missä ne roistot nyt ovat, — hehehe?
SIEVÄ. Ulkona, aivan lähellä, tuolla.
(Menee).
PETTERSSON. Ellei ne vain olisi kuulleet!
BRIITA. Parasta lie mennä ulos niiden luo.