MERISAARI. Hyvää yötä! Sulimmat kiitokset näistä nautintorikkaista hetkistä ja teidän vieraanvaraisuudestanne!
VUORINEN. Ei kestä! He, he, he! Nauttikaa vaan terveydeksenne!
(Kättelee.) Hyvää yötä, herra Airio — hyvää yötä, herra Merisaari!
Nukkukaa nyt hyvästi ja nähkää hyviä unia! (Menee selkä edellä hyvin
varovasti.)
AIRIO ja MERISAARI. Hyvää yötä, herra maanviljelysneuvos, hyvää yötä!
MERISAARI. Ukossa on tapahtunut omituinen, naurettava muutos.
AIRIO. Ei minun mielestäni. Hän on kunnon ukko — oikein miesten mies.
Luulenpa, etten koskaan ole ollut niin kelpo seurassa kuin tänä iltana.
MERISAARI. Mitä pidit kilpailijastamme? (Viittaa Kaislan oveen.)
AIRIO. Viis hänestä — koiran leuasta! Minä sutkauttelin häntä pikkuisen illallispöydässä. Huomasitko? Helläkin sanoi, että — oh! sinä et tunne sitä tyttöä! Minä olen keskustellut hänen kanssaan yhtä ja toista!
Laulu n:o 14.
"Oma kulta sulla on",
Lauloi leivon kieli.
Hellässä sorjassa
Immessä korjassa
Onpi pojan mieli.
Sydämmein on tallella,
Tiedän kyllä kellä.
Hellällä sorjalla
Immellä korjalla
Sinisilmäisellä!