LAURA. Hämmästytte varmaan tulostani? Mutta en voinut sitä auttaa.
Minun täytyy puhua kanssanne.
MERISAARI. Mikä ilo ja riemu minulle!
LAURA. Herran tähden! Puhukaa hiljempaa! Minä olen varma, että te olette hyvä ihminen. Ja luotan teidän rehellisyyteenne. — Mutta voihan olla mahdollista, että olisi tapahtunut jotain — en ymmärrä mitä se voisi olla — mutta jotain, joka ehkä ei olisi aivan lakien mukaista. Kenties olette laiminlyönyt jotakin ulkonaista —
MERISAARI. Mitä tarkoitatte? Minä en ollenkaan käsitä teitä! Mitä olisin voinut laimin lyödä?
LAURA. En minä sitä tiedä. Mutta nimismies puhelee tutkinnosta ja vangitsemisesta ja isä lupaa asettaa vahdit, että te ette pääsisi karkaamaan — ja Hellä itkee tuolla alhaalla — kyllä kai sitten on jotain tapahtunut —
MERISAARI. Tämäpä on tosiaankin merkillistä.
LAURA. Minä en epäile teistä kummastakaan mitään pahaa — mutta onhan saattanut tapahtua joku erehdys — tai hairahdus — josta voisi olla ikäviä seurauksia, kun nimismies on niin kovin yksinkertainen —
MERISAARI. Ei, ei! Tässä täytyy olla joku erehdys!
LAURA. Niin minäkin luulen. Mutta voidaksenne karttaa enempiä ikävyyksiä, tahdoin varoittaa teitä, että voisitte paeta.
MERISAARI. Meillä ei ole vähintäkään syytä pakoon —