LAURA. Kuulkaa vielä! Talon väki on tansseissa ja palaa vasta aamupuolla. Jos siis tahdotte käyttää tilaisuutta, niin — tuon akkunan lähellä on puu, jota myöten pääsee alas. — Se oli minun sanottavani — jääkää hyvästi! (Aikoo pois.)
MERISAARI. Odottakaa hetkinen! Minä rukoilen teitä! Viipykää silmänräpäys vielä!
Laulu n:o 18.
Ei voi sitä estää,
Hetken että kestää
Toisinansa maailmassa onnemme.
Onni haihtuu elon teillä —
Murheeks' vaihtuu riemu meillä,
Silloin, kun ne kestäviksi luulemme.
LAURA.
En ma tahdo kuulla,
Enkä pahaa luulla —
Muistan teitä suosiolla ainiaan!
MERISAARI.
Hetki kallis kahlii kielen,
Vallitseepi myöskin mielen.
Seurassanne viime kerran olla saan.
Sanoa ma emmin: Teitä Laura lemmin!
LAURA erikseen.
Kestä sydän! Kuulla tää on ihanaa!