vv. 221, 222. K. XVIII: 81, 82.
vv. 225, 226. Lumi kuumilla kivillä suli hyhmäksi.
vv. 244-246. K. vv. 191-193.
27. RUNO
v. 6. Tupaan-tulija vieras tavallisesti ei ilman talonväen käskemättä astu ylemmäksi.
vv. 8-10. Ajaton ja sopimaton kysymys.
vv. 13-16. "Hevosesi voipi seisoa pihalla ja itsellesi on ovensuussa sijaa." Runo näetsä ei tahdo kaikkea syytä Lemminkäiselle yksinään antaa, sentähden panee Pohjolan isännän näin loukkaavasti vastaamaan.
vv. 20-26. Homeironki urot kerskaavat isistänsä, eivätkä tahtoneet heitä kehnommat olla.
vv. 29-32. Aika pöyhkeästi, ei siivon tavalla.
vv. 39, 40. Emännän ei tehnyt mieli Lemminkäistä suututtaa.