Siten on tuo korkealle korotettu, kirkastettu Kristus, joka niin rakasti maailmaa että hän antoi elämänsä sen lunastushinnaksi, tuleva maailman tuomariksi sen luvatussa tulevassa koetuksessa. Ja Jehova itse on määrännyt hänet tähän virkaan juuri tätä tarkotusta varten. Koska se on Raamatun selvä selitys, niin ei siinä ole mitään pelättävää, vaan päinvastoin on kaikilla suuri syy iloita odottaessaan tuomion päivää. Tuomarin luonne tulee takaamaan sen, että tuomio tulee olemaan vanhurskas ja armosta rikas, ja riittävässä määrässä otetaan huomioon kaikkien heikkoudet kunnes kakki halukkaat ja tottelevaiset ovat ennalleen asetetut alkuperäiseen Eedenissä kadotettuun täydellisyyteen.
Entisajan tuomari piti huolta oikeudesta ja pelasti sorretut. Huomaa esimerkiksi, kuinka aika-ajoin Herran herättämät tuomarit pelastivat Israelin ja siunauksella hallitsivat heitä. Kun kansa tottelemattomuutensa tähden Herraa vastaan oli joutunut vihollisten sorron alaiseksi. Luemme esimerkiksi: "Ja Israelin lapset huusivat Jehovan puoleen, ja Jehova herätti heille vapahtajan, Otnielin, Ja Jehovan henki tuli hänen päällensä, ja hän tuomitsi Israelia… läksi sotaan… sai voiton… ja maa oli nyt rauhassa neljäkymmentä vuotta." (Tuom. 3: 9—11.) Niin myöskin nyt, joskin maailma on kauvan ollut vastustajan, Saatanan, vallan ja sorron alla, niin tulee kuitenkin hän, joka kalliilla verellään pyyhki pois kaikkien synnit, ennen pitkää ottamaan suuren valtansa ja ryhtyy hallitsemaan. Hän tulee vapauttamaan ja tuomitsemaan niitä, joita hän niin rakasti, että hän lunasti heidät.
Tämän lopputuloksen kanssa pitävät yhtä kaikki profeettain selitykset. On kirjotettu: "Hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudella ja kansat oikeudella". — Ps. 98: 9.
Tuleva tuomio tulee tapahtumaan aivan samojen periaatteiden mukaan kuin ensimäinen. Seurattavaksi asetetaan sama kuuliaisuuden laki ja sama elämän palkinto ja kuoleman rangastus. Ja samoin kuin ensimäisessä koetus alkoi, jatkui ja päättyi tuomion julistukseen, niin tulee toisessakin olemaan, ja vanhurskaille tulee tuomio elämäksi ja väärille kuolemaksi. Toinen koetus tulee olemaan suotuisampi kuin ensimäinen sen kokemuksen perustuksella, joka on tulos ensimäisestä koetuksesta. Toinen koetus eroaa ensimäisestä siinä että kukin pannaan omasta eikä toisten puolesta koetukselle. Ei kukaan tule kuolemaan Aadamin synnin tähden tai perittyjen epätäydellisyyksien tähden. Ei enää sanota: "Isät ovat syöneet happamia viinirypäleitä, ja lasten hampaat ovat heltyneet", vaan: "jokaisen, joka syö happamia viinirypäleitä, hänen hampaansa tulevat niistä helliksi". "Sen sielun, joka syntiä tekee, sen pitää kuoleman." (Jer. 31: 29, 30; Hes. 18:4.) Ja se, mikä nyt koskee seurakuntaa, tulee silloin koskemaan koko maailmaa, ettei nimittäin tuomita sen mukaan mitä ei omisteta, vaan sen mukaan mitä omistetaan. (2 Kor. 8: 12.) Kristuksen hallituksen aikana tulee ihmiskunta siten vähitellen kasvatettavaksi, hajotettavaksi ja pidettäväksi kurissa, kunnes täydellisyys on saavutettu. Ja kun tämä hallitus on saavuttanut täydellisyytensä, niin vaaditaan täydellistä sopusointua Jumalan kanssa, ja jos keltä tahansa silloin puuttuu täydellistä kuuliaisuutta, tulee hän sellaisena, joka ei ansaitse elämää, tuomituksi poistettavaksi. Se synti, joka aikaansai koko suvun kuoleman Aadamin kautta, oli yksinkertaisesti yksi ainoa tottelemattomuuden teko; mutta tämän teon kautta lankesi hän täydellisyydestä. Jumalalla oli oikeus vaatia häneltä täydellistä kuuliaisuutta, koska hänet luotiin täydelliseksi, ja hän tulee vaatimaan sen saman kaikilta, kun suuri ennalleenasettamistyö on päättynyt. Ei kukaan, joka silloin on vähimmässäkään määrin epätäydellinen, tule nauttimaan ikuista elämää. Se, joka töissään ei ole täydellinen, rikkoo tahallaan täyttä valoa ja täyttä kykyä vastaan.
Se, joka tahallaan rikkoo täyttä valoa ja kykyä vastaan kuolee toisen kuoleman. Ja jos joku koettelemuksen aikakautena, sen täydellisen valon loistossa, halveksisi sitä suosiota, joka silloin tarjotaan, eikä mitenkään edistyisi täydellisyyttä kohti sadan vuoden aikana, niin pidetään hän arvottomana elämään ja tulee "poistettavaksi", joskin hän sadan vuoden vanhana olisi verrattain lapsi. Siitä päivästä sanotaan: — "Se, joka kuolee nuorena, kuolee vasta sadan vuoden ikäisenä, ja vasta sadan vuoden ikäisenä kohtaa syntistä kirous." (Jes. 65: 20.) Siten tulevat kaikki saamaan ainakin sadan vuoden koetuksen ajan, ja jos he eivät ole vastahakoisia eivätkä estä edistymistä, niin tulee heidän koetuksensa jatkumaan koko Kristuksen päivän kuluessa ja saavuttaa se huippunsa ja päätöksensä vasta sen lopussa.
Maailman tuomion päätös esitetään selvästi vertauksessa vuohista ja lampaista (Matt. 25: 31—46 sekä Ilm. 20: 15; 21: 4 ja 1 Kor. 15: 25). Nämä, samoinkuin toiset raamatun paikat, osottavat, että sen lopussa ovat nämä kaksi luokkaa toisistaan täysin erotetut: tottelevaiset ja tottelemattomat, ne jotka ovat sopusoinnussa Jumalan lain kirjaimen ja hengen kanssa, ja ne, jotka eivät ole sen kanssa sopusoinnussa. Kuuliaisten luokan osotetaan olevan lukuisimman. He menevät ijankaikkiseen elämään, ja muut lähetetään takaisin kuolemaan (elämän sammumiseen), sama päätös kuin ensimäisessä tuomiossa, josta heidät Kristus vapautti, joka hankkii tämän oikeuden maksamalla heidän lunastuksensa kuolemansa kautta. Tämä tulee olemaan heidän toinen kuolemansa. Ei mitään lunastusta makseta heidän puolestaan, eikä heitä varten ole mitään vapautumista tai ylösnousemusta, koska heidän syntinsä oli tahallinen, henkilökohtainen synti täyttä vasoa ja tilaisuutta vastaan mitä suotuisimman henkilökohtaisen koetuksen vallitessa.
Me toivomme, ettei kukaan meitä niin väärin ymmärrä, kuin jos me jättäisimme maailman nykyisen vastuunalaisuuden huomioonottamatta, vastuunalaisuuden, jossa jokainen ihminen on siinämäärin kuin hän omistaa valoa, oli se sitten luonnollista tai ilmotettua valoa. "Herran silmät ovat kaikkialla, katsoen sekä pahoja että hyviä", ja: "Jumala on tuomitseva kaikki työt, kun hän tuomitsee kaiken, mikä on ollut salattua, oli se sitten hyvää tai pahaa." (Sanl. 15: 3; Saarn. 12: 14.) Hyvät ja pahat työt nykyajassa tulevat saamaan oikeudenmukaisen palkinnon joko nyt tai tuonnempana. "Muutamien ihmisten synnit ovat ilmeiset ja joutuvat ennen heitä itseään arvostelun alaisiksi toisten taas tulevat ilmi jälestä päin." (1 Tim. 5: 14.) Ei kellään muilla kuin Herran suosimalla "pienellä laumalla" ole nyt riittävästi valoa joutuakseen lopulliseen rangastukseen, toiseen kuolemaan. Tässä me koskettelemme ainoastaan maailman nykyistä mahdollisuutta sivuuttaen yksityiskohdat myöhempää tutkimista varten.
Maailman ensimäisen ja toisen tuomiopäivän välillä on noin kuudentuhannnen vuoden pituinen ajanjakso, jonka pitkän ajan kuluessa Jumala valitsee kaksi erityistä luokkaa ihmisten keskuudesta, erityisesti koetellen, kurittaen ja harjottaen heitä, jotta heistä tulisi hänen erityisiä välikappaleitaan maailman tuomion päivänä tai aikakautena.
Paavali kutsuu näitä molempia luokkia (Hebr. 3: 5, 6) lasten huonekunnaksi ja palvelijain huonekunnaksi. Edellisen muodostavat ne voittajat, joita on koeteltu ja havaittu uskollisiksi kristillisenä armohallituskautena, ja jälkimäisen muodostavat ne uskolliset voittajat, jotka elivät ennen kristillistä armohallituskautta. Nämä kaksi aikakautta, jolloin nämä kaksi joukkoa kutsuttiin, koeteltiin ja valittiin, olivat kaksi erityistä tuomiopäivää, ei maailmaa varten, vaan näitä kahta erityistä luokkaa varten. Ne, jotka kestävät koetuksen jompaankumpaan näistä luokista, eivät tule maailman kanssa tuomittaviksi, vaan saavat palkintonsa, kun maailma joutuu tuomittavaksi. Niistä tulee Jumalan välikappaleita maailman siunaamista varten — antaakseen ihmisille opetusta ja harjotusta, joka on välttämätön asia heidän lopullista koetustaan ja tuomiotaan varten. "Vai ettekö tiedä, että pyhät tulvat tuomitsemaan maailman?" 1 Kor. 6: 2.
Nämä edellä tuomitut luokat olivat, kuten koko muu ihmissukukunta, aadamilaisen kirouksen alla, mutta tulivat uskon kautta osallisiksi siitä hyvästä, joka seurasi Kristuksen kuolemasta. Tultuaan vanhurskaiksi uskomalla lunastukseen ja täytettyään kutsumukseensa kuuluvat ehdot, lasketaan heidät arvollisiksi korkeaan korotukseen, kunnia- ja valta-asemaan.