Me emme tiedä kuinka kauvan tulee kestämään sen jälkeen, kun he ovat "muuttuneet" tai tulleet täydellisiksi henkiolennoiksi (tasossa L), ennenkuin he täysilukuisena joukkona kirkastetaan (tasossa K) yhdessä Herran kanssa ja liitetään häneen voimassa ja suuressa kirkkaudessa. Tätä koko Kristuksen ruumiin yhdistymistä ja täyttä kirkastumista pään kanssa me pidämme "Karitsan häinä", yhdistymisenä yljän kanssa, kun morsian tulee täydellisesti osalliseksi Herransa ilosta.

Luokaamme jälleen silmäys karttaan; n, m, p, q, merkitsevät neljää erityistä luokkaa, jotka yhtenä kokonaisuutena muodostavat evankeliumiaikakauden nimiseurakunnan, joka esiintyy Kristuksen ruumiina. Molemmat luokat n ja m ovat henkisen sikiämisen tasossa, M. Koko evankeliumiaikakauden ovat nämä molemmat luokat olleet olemassa, molemmat ovat tehneet liiton Jumalan kanssa tullakseen eläviksi uhreiksi, molemmat ovat saaneet "rakastetun kautta armon" ja siinneet hengestä "uusiksi luomuksiksi". Ero heidän välillään on seuraava: n merkitsee niitä, jotka täyttävät liittonsa ja ovat kuolleet Kristuksen kanssa maallisiin elinehtoihin nähden, maallisiin tarkotuksiin ja pyrkimyksiin nähden, kun m taasen esittää suurempaa joukkoa hengellisesti siinneistä lapsista, jotka ovat tehneet liiton, mutta jotka, valitettavasti peräytyvät sen täyttämisessä. Luokan n muodostavat ne voittajat, joista tulee Kristuksen morsian, ja jotka istuvat Herran kanssa hänen valtaistuimellaan kirkkaudessa — tasossa K. Tämä on tuo "pieni lauma", jolle Isä on nähnyt hyväksi antaa valtakunnan. (Luuk. 12: 32.) Ne, jotka kuuluvat luokkaan m, kammovat inhimillisen tahdon kuolemista, mutta Jumala rakastaa heitä kuitenkin ja on sentähden vastuksien ja vaikeuksien kautta vievä heidät tasoon L, täydelliseen henkiseen tasoon, mutta he ovat menettäneet oikeuden tasoon K, kirkkauden hallitukseen, koska he eivät vapaehtoisesti voittaneet. Jos me annamme arvoa Isämme rakkaudelle, jos me toivomme Herramme hyväksymistä, jos me haluamme tulla hänen ruumiinsa jäseniksi, hänen morsiamekseen, ja istua hänen valtaistuimelleen, niin täytyy meidän uskollisesti ja halukkaasti täyttää uhrilupauksemme.

Suurin osa niin kutsuttua seurakuntaa eli kirkkoa merkitään osalla p. Huomaa, että ne eivät ole tasolla M, vaan tasolla N. Ne ovat vanhurskautetut, mutta eivät pyhitetyt. Ne eivät ole kokonaan vihkiytyneet Jumalalle eivätkä sentähden ole sikiytyneet henkiolennoiksi. He ovat kuitenkin maailmaa korkeammalla, koska he ovat vastaanottaneet Jeesuksen lunastajanaan synneistä; mutta jos he yhä edelleen vastustavat tämän aikakauden korkeaa kutsua tulla jäseniksi Jumalan henkiseen perheeseen, menettävät he uskon vanhurskauttamisen ja tulevat jälleen samaan tilaan kuin maailma. Jos he lopultakin, ennalleenasettamisen aikoina alistuvat Kristuksen valtakunnan vanhurskaita lakeja noudattamaan, tulevat he saavuttamaan täydellisen maallisen ihmisen Aadamin kaltaisuuden. He jälleenvoittavat täydelleen kaiken sen, mikä hänessä menetettiin. He saavuttavat sama inhimillisen täydellisyyden henkisessä, siveellisessä ja ruumiillisessa suhteessa ja tulevat jälleen Jumalan kuvan kaltaisiksi, kuten Aadam oli, sillä heidät lunastettiin kaikkeen tähän. Tämä luokka, p, ei siis oikeastaan käytä hyväkseen heille uskon perustuksella laskettua vanhurskauttaan nykyisessä ajassa (jolloin vanhurskauttaminen uskon kautta on tehty mahdolliseksi — tuhatvuotiskautena vanhurskautetaan ihmiset todellisesti). Tämä vanhurskauttaminen myönnetään nyt sitä erityistä tarkotusta varten että muutamat tulisivat kykeniviksi uhraamaan otollisia uhreja ja pääsisivät luokkaan n "Kristuksen ruumiin" jäseninä. Ne, jotka kuuluvat luokkaan p, vastaanottavat Jumalan armon niin, että se menee heiltä hukkaan (2 Kor. 6: 1): he eivät käytä sitä hyväkseen mennäkseen eteenpäin ja uhratakseen itsensä otollisina uhreina tänä aikakautena jolloin uhrit kelpaavat Jumalalle. Ne, jotka kuuluvat tähän luokkaan, eivät ole "pyhiä", eivätkä vihkiytyneen "ruumiin" jäseniä, mutta apostoli kutsuu kuitenkin heitä "veljiksi". (Room. 12: 1). Samassa merkityksessä tulee koko suku, kun se on ennalleenasetettu, olemaan Kristuksen veljiä ja Jumalan lapsia, joskin eri luontoa. Jumala on kaikkien Isä, jotka ovat sopusoinnussa hänen kanssaan, kuuluivat ne mihinkä tasoon tai luontoon tahansa.

Eräs toinen luokka nimiseurakunnan yhteydessä, luokka, joka ei koskaan ole uskonut Jeesukseen heidän syntiensä uhrina, ja joka siis ei ole vanhurskautettu — ei ole tasolla N, — merkitään tason N alapuolelle osalla q. Nämä ovat "susia lammasten vaatteissa", joskin he kutsuvat itseänsä kristityiksi ja tunnustetaan nimiseurakunnan jäseniksi. He eivät todellisuudessa usko Kristukseen lunastajanaan, vaan kuuluvat tasoon R. He kuuluvat maailmaan eivätkä ole paikallaan seurakunnassa, jota he suuresti vahingoittavat. Tässä sekavassa tilassa, naine eri luokkineen, n, m, p ja q, sekotetut keskenään ja kaikki kutsuen itseään kristityiksi, on nimiseurakunta ollut olemassa koko evankeliumin aikana. Kuten Herra ennusti, on nimellinen taivaanvaltakunta (nimiseurakunta) nisulla ja rikkaruoholla kylvetyn pellon kaltainen. Ja hän sanoi, että hän tahtoi antaa "molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti" aikakauden lopussa. Leikkuuaikana sanoo hän elomiehille ("enkeleille" — lähettiläille): "Kootkaa ensin lusteet ja sitokaa ne kimppuihin poltettaviksi, mutta nisut korjatkaa aittaani". — Matt. 13: 38, 39, 41, 49.

Nämä Herran sanat osottavat, että kun hänen tarkotuksensa oli antaa näiden molempien kasvaa yhdessä aikakauden kuluessa ja tunnustaa heidät nimiseurakunnan jäseniksi, niin oli kuitenkin hänen tarkotuksensa, että oli tuleva näiden luokkien erottamisen aika, kun ne, jotka todellisuudessa muodostavat seurakunnan, hänen pyhänsä (n), jotka Jumala on hyväksynyt ja tunnustanut, tulisivat ilmestymään. — Matt. 13: 39.

Evankeliumin aikakautena on hyvä siemen kasvanut, ja lusteet, eli nisun matkiminen, samaten. "Hyvä siemen on valtakunnan lapset", luokat n ja m, sen sijaan että "lusteet ovat pahan lapset". Kaikki, jotka kuuluvat luokkaan q ja monet, jotka kuuluvat luokkaan p, ovat sentähden "lusteita", sillä ei kukaan voi palvella "kahta herraa", ja "te olette sen palvelijoita, jolle olette kuuliaiset". Koska ne, jotka kuuluvat luokkaan p, eivät vihi palvelustaan ja kykyjään Herralle, joka osti heidät — joka on järjellinen jumalanpalvelus, — niin käyttävät he epäilemättä paljon ajastaan ja kyvyistään todellisessa taistelussa Jumalaa vastaan ja tietenkin vihollisen palveluksessa.

Huomaa nyt kartalla evankeliuminaikakauden elonkorjuu eli loppu: huomaa ne kaksi osaa, joihin se on jaettu — seitsemän vuotta ja kolmekymmentäkolme vuotta, joka täydelleen vastaa juutalaisen aikakauden elonkorjuuta. Juutalaisen mukaisesti tulee tämä elonkorjuu ensin olemaan seurakunnan koettelemisen ja seulomisen aika ja sitten vihan aika, eli "seitsemän viimeisen vaivan" vuodattaminen maailman yli, nimiseurakunta siihen laskettuna. Juutalainen seurakunta oli "varjo" eli esikuva lihallisella tasolla kaikesta siitä, mitä evankeliumin aikakauden seurakunta nautti henkisellä tasolla. Lihallista Israelia koetteli heidän aikakautensa elonkorjuussa se totuus, joka silloin tarjottiin tälle kansalle. Totuus, jonka aika oli silloin tullut, oli viikate, joka erotti "oikeat israelilaiset" juutalaisesta nimiseurakunnasta, ja totista nisua oli ainoastaan pieni murto-osa verrattuna tunnustajiin. Niin on myös tämän aikakauden elonkorjuussa. Juutalaisen aikakauden mukaisesti johtaa evankeliumin aikakauden elonkorjuuta ylielomies, meidän Herramme Jeesus, jonka silloin täytyy olla läsnä. (Ilm. 14: 14). Hänen ensimäinen työnsä tämän aikakauden elonkorjuussa tulee olemaan toden erottaminen väärästä. Nimiseurakunnan sekavan tilan johdosta kutsuu Herra sitä "Baabeliksi", sekotukseksi, ja elonaika on se aika, jolloin nimiseurakunnan eri luokat tulevat erotettaviksi ja n luokka tehdään kypsäksi ja täydelliseksi. Nisut erotetaan ohdakkeista ja tuleentunut vehnä tuleentumattomasta j.n.e. n-luokkaan kuuluvat ovat vehnän esikoishedelmä, ja tultuaan erotetuiksi tulevat he ajan täytyttyä Kristuksen morsiameksi ja saavat aina olla Herransa luona hänen kaltaisinaan.

Tämän pienen lauman erottamista Baabelista osotetaan kuviolla s. Se on menossa yhtymään Herran kanssa tullakseen osalliseksi hänen nimestään ja kunniastaan. Kuvio w osottaa kirkastettua Kristusta, päätä ja ruumista. Kuviot t, u ja v, esittävät "Baabelin" nimiseurakunnan — lankeemista ja pirstoutumista "suuren vaivan aikana", "Herran päivänä". Joskin tämä näyttää tulevan hirmuiseksi, niin on se kuitenkin todellisuudessa tuleva suureksi hyödyksi kaikille todellisille nisuille. Baabeli lankeaa, koska se ei ole sitä, mitä se sanoo olevansa. Nimiseurakuntaan kuuluu paljon kerskaajia, jotka ovat siihen liittyneet sen edullisen aseman perustuksella, joka sillä on maailman silmissä, ja jotka käytöksensä takia tekevät sen haisevaksi maailman edessä. Herra on aina tuntenut heidän todellisen luonteensa, mutta aikomuksensa mukaisesti antaa hän heidän olla aina elonkorjuuseen asti, jolloin hän on kokoova valtakunnastaan (totisen seurakuntansa, ja sitova yhteen) kaiken pahennuksen ja ne, jotka tekevät väärin ja heittävät heidät palajaan uuniin (vaivaan, joka hävittää heidän nimelliset järjestelmänsä ja väärät tunnustuksensa). "Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niinkuin aurinko". (Matt. 13: 41—43). Ne vaikeudet, jotka tulevat kohtaamaan seurakuntaa, johtuvat huomattavassa määrässä kasvavasta epäuskosta ja spiritismin eri muodoista, joista johtuu vaikeita koettelemuksia, koska Baabeli itsessään suosii useita Jumalan sanan vastaisia oppeja. Samoin kuin Kristuksen risti juutalaisessa elonkorjuussa oli loukkauskivi juutalaisille, jotka odottivat kirkkautta ja valtaa, ja maailman viisaille kreikkalaisille hulluus, niin on se jälleen evankeliumin aikakauden elonkorjuussa tuleva loukkauskiveksi ja pahennuksenkallioksi.

Jokainen, joka on rakentanut uskonsa Kristukseen jostakin muusta aineesta kuin jumalallisen totuuden kullasta, hopeasta ja jaloista kivistä, ja muodostanut luonteensa sopusointuun sen kanssa, tulee huomaamaan olevansa suurissa vaikeuksissa vihan ("tulen") aikana; sillä kaikki inhimillisen perimätiedon puu, heinä ja olki tulee hävitettäväksi. Ne, jotka rakentaessaan ovat käyttäneet oikeita aineksia, ja joilla siis on kelvollinen luonne, merkitään kuviossa s:llä, samalla kun t esittää "suurta joukkoa", joka on siinnyt hengestä, mutta joka on rakentanut puista, heinistä ja oljista — nisua, mutta joka ei ole täysin kypsää silloin, kun esikoinen (s) korjataan. Nämä (t) menettävät palkinnon: valtaistuimen ja jumalallisen luonnon, mutta tulevat lopullisesti syntymään henkiolentoina, jotka ovat alempaa astetta kuin jumalallinen luonto. Joskin nämät todellisuudessa ovat vihkiytyneet, hallitsee heitä niin suuressa määrässä maailman henki, etteivät he anna elämäänsä uhriksi. Vieläpä "elonkorjuussa", kun totuus erottaa morsiamen elävät jäsenet toisista, tulevat näiden korvat, t-luokka siihen laskettuna, olemaan työläät kuulemaan. He tulevat olemaan hitaita uskomaan ja hitaita toimimaan tänä erottamisen aikana. He tulevat epäilemättä tuntemaan itsensä hyvin masentuneiksi, kun he jälestäpäin huomaavat, että morsian on tullut täysilukuiseksi ja yhtynyt Herran kanssa, ja että he välinpitämättömyyden ja raskauttavien huolien tähden ovat menettäneet tuon suuren palkinnon; mutta Jumalan suunnitelman ihanuus, jota he silloin alkavat erottaa rakkauden suunnitelmana sekä heitä että koko ihmismaailmaa varten, on kokonaan voittava heidän surunsa, ja he tulevat riemuitsemaan: "Halleluja! sillä Herra meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ruvennut hallitsemaan. Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen morsiamensa on valmistanut itsensä". (Ilm. 19: 6, 7). Huomaa myöskin, miten runsaasti Herra on pitänyt huolta heistä. Heille lähetetään tällainen julistus: Joskaan ette ole Karitsan morsian, niin saatte olla läsnä hääaterialla. — "Autuaita ovat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" (V. 9), Tämä suuri joukko on aikanaan Herran kurituksen kautta tuleva täyteen sopusointuun hänen suunnitelmiensa kanssa ja pesevä vaatteensa, jotta se lopulta saavuttaisi aseman (y) henkisessä tasossa L, joka on lähinnä morsianta (x). — Ilm. 7: 14, 15.

Hädän aika, sellainen kuin se koskee maailmaa, alkaa, kun Baabeli alkaa vajota ja hajota. Silloin tapahtuu kaikkien inhimillisten yhteiskuntajärjestysten ja kaikkien hallitusten kukistuminen, joka valmistaa maailmaa vanhurskauden hallitusta varten. Hädän aikana saatetaan luonnollinen Israel (e), joka on ollut hyljättynä, kunnes täysi luku pakanoista tulisi Jumalan valtakuntaan, jälleen Jumalan suosioon ja evankeliumin aikakauden seurakunta tai henkinen Israel tehdään täydelliseksi ja kirkastetaan. Tuhatvuotiskautena on Israel oleva maan etevin kansa, kaiken maallisen olemassaolotason etunenässä, ja kaikki tottelevaiset saatetaan vähitellen sen yhteyteen ja sen kanssa sopusointuun.