"Ei voittoon täällä päästäkään,
Ei lepoon, taistellaan;
Vast' tehtäväsi päätetään
Kun kruunu annetaan.
Sua todistajain pilven vaan,
Ann' kannustaa sen vain.
Sä ällös jää nyt istumaan,
Vaan eelleen riennä ain'."
Baabelista lähtemisen edellä on tavallisesti ollut toisia tottelevaisuuden askeleita, jotka taas puolestaan ovat harjottaneet ja vahvistaneet luonnetta tulevia taisteluja ja voittoja varten. Ja sitä tulee seuraamaan useita muita koetuksia ja tilaisuuksia voittaa, minkä johdosta Paavali (Gal. 5: 1) kirjotti: "Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeen alle." Jokainen, joka tulee tuntemaan Jumalan lasten vapauden ja mitä on olla kokonaan vapautettu Baabelin orjuudesta, saa odottaa suuren vastustajan lähettävän hänelle uusia koetuksia saadakseen hänet toisten orjuuden ikeiden alle, tai kompastumaan. Herra sallii näiden vaikeiden koetuksien tulla, että se luokka, jota etsitään, ilmenisi, ja valmistuisi hänen palvelukseensa kirkkauden valtakunnassa.
Tätä koetusta ja seulomista kuvaa juutalainen elonkorjuu varjokuvan tavalla, osottaen mitä meilläkin on odotettavissa täällä. Herran opetuslapset edustivat ensimäisessä tulemisessa temppeli- eli pyhäkköluokkaa, joista hän sanoi: "Te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki"; ja nimellisen Israelin hylkäämistä (v. 33 j.K.) seurasi vaikea koetus niille, jotka edustivat Jumalan temppeliä, puhtaille ja epäpuhtaille, jotta he erottautuisivat. Pietaria seulottiin ja hän oli melkein hukkumaisillaan (Luuk. 22: 31; Matt. 26: 74, 75; Joh. 21: 15—17) mutta koska hän oli "puhdas", hänen sydämensä oli vilpitön, autettiin häntä suoriutumaan voittajana. Juudasta koeteltiin myös, mutta koska hän ei osottautunut olevansa puhdas, vaan oli valmis myymään totuuden maallisen edun vuoksi, rahoista kieltämään Herran, vieläpä suudellessaan häntä rakkauden osotukseksi. Aivan samalla tavalla on täälläkin, tässä elonkorjuussa puhdistettu pyhäkkö, ja läheisessä yhteydessä sen kanssa muutamia, jotka eivät ole puhtaita. Ja Baabelin hylkäämisestä vuonna 1878 ja silloin tapahtuneen kutsun jälkeen lähteä sieltä ulos, on koetus- ja seulomistyötä tehty niiden keskuudessa, jotka ovat tulleet sieltä ulos. Epäilemättä olivat Pietari ja Juudas esimerkkinä samankaltaisista luokista nyt, niiden keskuudessa, jotka ovat lähteneet Baabelista, ja jotka ovat puhdistetut monista sen opinsaastutuksista — toinen luokka, joka pysyy uskollisena Herralle ja totuudelle, ja toinen luokka, joka näyttäytyy uskottomaksi, joka ei välitä oppia tuntemaan Herraa, vaan poikkeaa pahoihin ja vääriin oppeihin, jotka usein ovat pahempia kuin ne, joista olivat päässeet. Temppeliluokan koettelemista ja seulomista nykyisessä elonkorjuussa kuvasi Herra esikuvallisen temppelin esikuvallisella puhdistamisella, senjälkeen kun hän oli ottanut kuninkaan viran ja julistanut tuomion nimelliselle juutalaiselle seurakunnalle. Selitettyänsä, että heidän huoneensa oli jätetty autioiksi, meni hän Jerusalemin temppeliin, joka oli esikuva oikeasta temppelistä eli pyhäköstä, ja teki köysistä ruoskan, jota hän käytti ajaakseen ulos rahainvaihettajat; ja työnsi kumoon kyyhkyisten myyjäin pöydät.
Hienoista köysistä tehty ruoska, jota käytettiin tässä esikuvallisessa toimessa, esittää erilaisia totuuksia, joita käytetään nykyisessä elonkorjuussa temppeliluokan keskuudessa, nuhtelemaan ja koettelemaan ja erottamaan saastaisia. Totuudet, jotka nyt ovat ilmenneet, osottavat päivän selvästi Jumalan täydellisen tahdon, täydellisen vihkiytymisen tärkeyden hänen palveluksessaan ja sen tien ahtauden, jota niiden on kuljettava, jotka vaeltavat Mestarin askeleissa, niin että niitä, jotka ovat liittyneet tähän luokkaan epäpuhtaista vaikuttimista, ruoskii totuus alituisesti, kunnes heidän täytyy erota pyhäkköluokasta.
Vaikkakin useat Herramme vertauksista osottavat "pyhäkkö"-luokan yleistä erottamista "sotajoukosta" eli kristittyjen tunnustajain suuresta joukosta, on kaksi vertausta, jotka menevät vielä pitemmälle ja osottavat pyhäkköluokan koettelemista ja seulomista jälkeenpäin — voittajain, jotka tulevat perimään Valtakunnan (Ilm. 3: 21), erottamista toisista vilpittömästi vihkiytyneistä, jotka, maailmanhengen voittamina, laiminlyövät nykyisten etujen ja ihmisten kunnian uhraamisen, välittämättä suuremmasta kunniasta, joka tulee Jumalalta.
Vertaus kymmenestä neitseestä, osottaessaan koko neitsyt- eli vihkiytyneen luokan eroa Baabelista, ilmaisee myös selvästi, että tämänkin luokan keskuudessa tulee tapahtumaan erotteleminen — viisaitten neitseiden, jotka ovat täynnä uskon ja palavan rakkauden ja täsmällisen tottelevaisuuden henkeä, tuhmista neitseistä, jotka antavat ensimäisen rakkauden ja hengessä palavan lämmön jäähtyä ja uskon ja täsmällisen tottelevaisuutensa niin muodoin veltostua. Viisaat, jotka elävät täydellisessä sopusoinnussa koko vihkiytymisliittonsa kanssa Jumalalle ja vakavasti tähystelevät Herran lupaamaa palaamista, ovat valmistuneet ymmärtämään ja panemaan arvoa iloiselle elonkorjuutyölle ja erottamaan Mestarin läsnäolon ennustetut merkit ja kestämään minkälaisia koettelemuksia hän sitte nähneekin parhaaksi käyttää tutkiakseen heidän harrastustaan ja uskollisuuttaan. Nämä, jotka valvovat ja vartovat, kuulevat Mestarin kolkutuksen profettain sanain kautta, jotka ilmaisevat hänen läsnäolonsa; ja heistä ovat nykyiset ristit ja tappiot, joita he hiljaisuudessa kantavat totuuden tähden, tervetulleita enteitä pysyväisemmästä rauhasta ja ilosta ja kirkkaudesta ja siunauksesta, joka seuraa.
Kun ennustuksen kolkutus, joka ilmotti Herran läsnäolon, kuului syksyllä 1874, tunnettiin se melkein heti; ja pian kohotettiin huuto: "Katso Ylkä! Menkää häntä vastaan!" Ja tämä huuto kuuluu vielä, ja on kuuluva, kunnes kaikki, jotka ovat vihkiytynyttä neitsytluokkaa, ovat kuulleet ja saaneet uskonsa ja kiintymyksensä häneen sen kautta koetelluiksi. Viisaat, puhdistettuine ja palavine lamppuineen (joka merkitsee Jumalan sanaa) ja öljyä (pyhää henkeä) astioissaan (sydämissään), tulevat kaikki tuntemaan Herran läsnäolon, ja sen kautta, että järjestävät vaelluksensa ja asiansa sopusointuun uskonsa kanssa, menevät ottaakseen vastaan rakkaan Yljän ja istuutuakseen hänen kanssaan hääaterialle.
Juutalaisten naimistavat muodostivat kauniin valaistuksen seurakunnan kihlaantumisesta ja avioliitosta Kristuksen, hänen Herransa kanssa. Kihlaantuminen oli muodollinen sopimus, jossa juhlallisesti luvattiin molemminpuolista uskollisuutta. Nainen jäi isänsä taloon, kunnes hänet vietiin puolisonsa kotiin, tavallisesti noin vuosi kihlauksen eli avioliiton jälkeen. Avioliittomenot päättyivät vaimon vastaanottamisella siihen kotiin, jonka mies oli valmistanut hänelle, ja tätä tapausta vietettiin suurella, monta päivää kestävällä juhlatilaisuudella — jota nimitettiin hääjuhlaksi. Määrätyllä hetkellä läksi ylkä matkaan noutamaan morsiantaan, joka oli valmiina odottaen vastaanottaakseen hänet ja seurasi häntä seuralaisneitseiden saattamana, joilla oli lamppuja ja muita välttämättömiä varustuksia, heidän tulevaan kotiinsa ja siihen juhla-ateriaan, jonka ylkä oli valmistanut.
Vertauksessa ei mainita mitään morsiamesta, vaan mainitaan "viisaina neitseinä" kaikki ne, jotka ylkä tulee noutamaan, ja jotka seuraavat häntä ja menevät siihen ilojuhlaan, joka on valmistettu. Ja tämä on asiaan kuuluvaa ja välttämätöntäkin; sillä Kristuksen morsiameen kuuluu monta jäsentä eli henkilöä, joita mitä kauniimmin kuvataan viisaissa neitseissä. Tyhmät neitseet, jotka saavat valon ja kokemuksen myöhemmin, mutta menettävät korkean korotuksen, joka tulee "viisaitten", uskollisen morsiusluokan osaksi, tulevat epäilemättä olemaan se luokka, jota mainitaan (Ps. 45: 15, 16) sanoilla: "hänen jälissänsä neitoset, hänen ystävänsä tuodaan luoksesi", joille kuningas aikanaan antaa suosion, mutta ei niin korkeata kuin toisille.