Herra selittää tästä uudesta kuninkaasta ja tuomarista (päästä ja ruumiista), Mooseksen vastakuvasta: "Ja hänen päällänsä lepää Herran henki, viisauden ja taidon henki, tiedon ja Herran pelvon henki. Ja Herran pelko on hänelle hyvä haju, eikä hän tuomitse silmänäöltä eikä nuhtele korvakuulolta. Vaan hän tuomitsee vaivaiset vanhurskaudessa ja toimittaa oikeutta maan raadollisille. Ja hän lyöpi maata suunsa sauvalla, ja huultensa hengellä tappaa jumalattoman. Ja vanhurskaus on hänen lanteittensa vyö ja uskollisuus hänen kuvettensa side." — Jes. 11: 2—5.

Jostakin voi näyttää, että Jumalan suunnitelman mukaan maa tulee paratiisiksi köyhille, mutta surun asumukseksi niille, jotka nyt ovat tottuneet loistoon ja yltäkylläisyyteen, ja joilla on ylivalta joukkojen yli joko erinomaisten lahjain, suotuisten asianhaarain tai petollisten liikesuhteitten kautta. Mutta sellaisten on muistettava Tuomarin sanat, jotka lausuttiin enemmän kuin kahdeksantoista vuosisataa sitten: "Voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne. Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset (tyydytetyt), sillä teidän on oleva nälkä (te tulette tyytymättömiksi)". (Luukk. 6: 24, 25.) Aluksi ovat he taipuvaisia valittamaan etujensa menettämistä, ja niinkuin nykyään on niiden Jumalaapelkääväisten, jotka ovat rikkaita, vaikeata saavuttaa se sydämen ja elämän tila, joka palkitaan valtakunnan osallisuudella, samaten kohtaa silloin niitä, jotka ennen ovat tottuneet rikkauksiin, vaikeudet, joita ne eivät saa kokea, jotka ovat harjaantuneet vastoinkäymisen koulussa.

Mutta se yhteiskunnan välttämätön tasottaminen, joka tapahtuu koston päivän anarkian kautta, täytyy tulla otetuksi vastaan, ja yleisen vanhurskauden hallituksen edut huomataan ja tunnustetaan varmaankin yleisesti; se tapahtuu kumminkin hitaasti — muutamilta menee siihen vaan lyhyt aika, toisilta pitempi. Mutta kaikki oppivat huomaamaan, että näiden jumalallisten järjestystoimenpiteitten alaisena voivat kaikki, jotka tahtovat, tulla siunatuiksi, todella onnellisiksi, ja käydä pyhyyden raivattua tietä suuremmoiseen inhimilliseen täydellisyyteen (Jumalan kuvaksi) ja ijankaikkiseen elämään. (Jes. 35: 8.) Mikä nyt jo yleisesti on huomattu, osottautuu silloin täydellisesti oikeaksi, nim. että nykyisillä apuneuvoilla vaadittaisiin ainoastaan kolmen tunnin määrätty suunniteltu työ päivittäin jokaisen henkilökohtaisia tarpeita varten. Ja taivaan valtakunnan johdossa eivät vapaahetket aiheuta siveellistä, ruumiillista vahinkoa, niinkuin asianlaita olisi nykyisissä olosuhteissamme, pahojen vaikutusten ja kiusausten ollessa joka puolella ja käyttäessä hyväkseen perittyjä heikkouksia.

Päinvastoin, kun Saatana on sidottu, paha hillitty ja ulkonaiset kiusaukset raivattu pois, käytetään kirkastetun Seurakunnan johdolla vapaahetket opintoihin, jotka tulevat yhä huomattavammiksi ja mieltäkiinnittävämmiksi: opintoihin luonnosta ja luonnon Jumalasta, hänen kunniakkaista ominaisuuksistaan, hänen viisaudestaan, vanhurskaudestaan, rakkaudestaan ja voimastaan. Silloin johtavat vapaahetket inhimilliseen täydellisyyteen, joka on ihmisten juoksun ja koetusten määränpää, sillä tulee muistaa, että uusi hallitus ei ainoastaan valvo alamaistensa suurempia etuja vaan myöskin pienempiä. Se on sanan täydellisimmässä merkityksessä "isällinen hallitus".

Ihmiset katselisivat kyllä vakavilla huolilla yksinvaltaisimman hallituksen perustamista, minkä maailma koskaan on tuntenut, jossa koko ihmissuvun elämä, omaisuus ja kaikki edut ovat ehdottomasti ja ilman vetoamista kuninkaan käsissä, jos ei olisi niin, että mitä vakuuttavimmat todistukset osottaisivat, että jokainen valtakunnan järjestystoimenpide on tarkotettu edistämään alamaisten menestystä. Tämän välittäjävaltakunnan kuningas rakasti niin niitä, joita hän tulee hallitsemaan, että hän antoi oman henkensä heidän lunastushinnakseen senkautta hankkiakseen heille oikeuden henkilökohtaiseen koetukseen ijankaikkista elämää varten, ja hänen tuhatvuotisen hallituksensa tarkotuksena on juuri auttaa heitä tässä koetuksessa. Mitä voi enempää toivoa? Lunastajana on hänellä täydellinen oikeus sen ehdottomaan hallitsemiseen, minkä hän osti omalla kalliilla verellään; ja kaikki, jotka käsittävät tämän rakkauden, jota hän on osottanut, antaisivat, jos heidän annettaisiin valita — mikä ei kumminkaan tapahdu — halukkaasti hänelle kaiken vallan ja voiman sekä alistuisivat ilolla hänen vanhurskaan tahtonsa alle.

Mutta onko täysin luotettavaa uskoa itsensä "pyhien", jotka ovat valtakunnan kanssaperillisiä, kanssahallitsijoita ja tuomareita, yksinvaltaiselle hallitukselle? Kyllä! Niinkuin Jeesus Kristus osotti, että hänellä on taivaallisen Isän henki ja että hän on Jumalan "kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa perikuva" (Hebr. 1: 3), niin täytyy kaikkien niidenkin, jotka tulevat kuulumaan "pieneen laumaan", hänen kanssaperillisiinsä valtakunnassa, osottaa, että heillä on "Kristuksen henki" — pyhän rakkauden henki. Yksi heidän kutsumisensa ehto on, että he olisivat "hänen Poikansa kuvan kaltaisia" (Room. 8: 29), ja kenenkään muun ei tunnusteta "tehneen kutsumistaan ja valitsemistaan lujaksi". Ja niin tapahtuu, jotta he voisivat harjottaa sääliväisyyttä ja osanottoa niitä kohtaan, jotka asetetaan heidän hoitoonsa ja johtoonsa. Sentähden heidät on valittu heikoista ja epätäydellisistä, ja he ovat oppineet, mitä merkitsee hyvän taistelun taisteleminen totuuden ja vanhurskauden puolesta eksytystä ja syntiä vastaan. Niin, he voivat luottaa kuninkaallisen papiston alipappeihin niinhyvin kuin suureen ylimäiseen pappiinkin ilman pelkoa. Jumala uskoo heille vallan, ja tämä on paras takuu siitä, että he käyttävät valtaansa vanhurskaasti, viisaasti ja rakkaudellisesti maailman siunaamiseksi.

Rautavaltikkahallitus.

Kansoja hallitaan voimalla, vastustamattomalla vallalla, kunnes vanhurskas järjestys on perustettu yleisen kukistamisen kautta. Jokainen polvi on notkistuva, ja jokainen kieli on tunnustava Jeesuksen Kristuksen vallan ja kirkkauden, ja ulkonainen tottelevaisuus on pakollinen, niinkuin on kirjotettu: "Hän on kaitseva heitä rautaisella sauvalla, niinkuin saviastioita särjetään". (Ilm. 2: 27.) Tämä lyöminen ja musertaminen kuuluu oikeastaan koston päivään, ja vaikka rautavaltikka jää Välittäjän käteen koko Tuhatvuotiskaudeksi ei sen käyttö todennäköisesti ole välttämätöntä, sillä kaikki vastarinta kukistetaan perin pohjin tuossa suuressa hädän ajassa. Niinkuin profetta esittää asian, sanoo Jumala tänä kurituksen aikana meluavalle omapäiselle ihmiskunnalle: "Lakatkaa ja tietäkää, että minä olen Jumala, ylhäinen kansain keskellä, ylhäinen maan päällä". (Ps. 46: 11.) On kumminkin koko Tuhatvuotiskauden työ tehdä oikeus oikonuoraksi ja vanhurskaus vaa'aksi kaikissa pienissä ja suurissa asioissa jokaiseen koko ihmiskunnan yksityiseen henkilöön nähden. Ihmiskunnassa tulevat kaikki niinmuodoin olemaan Jumalan opettamia hänen "valitun" liiton palvelijansa, suuren profetan, papin ja kuninkaan (pään ja ruumiin) kautta — profetan opettajan merkityksessä, kuninkaan hallitsijan merkityksessä ja papin välittäjän merkityksessä, joka auttaa kansaa ja antaa sille armonsa ja suosionsa. Nämä virat ovat yhdistettyjä, sillä vakuutetaan: "Sinä olet pappi ijankaikkisesti Melkisedekin tavoin", ja Melkisedek oli pappi valtaistuimellaan. — Hebr. 7: 17; Sak. 6: 13; Apt. 3: 22; 5 Moos. 18: 15.

Henkilöksi esitettynä viisautena selittää uusi kuningas: "Minun on neuvo ja toimi, Minä olen ymmärrys, minun on väkevyys. Minun kauttani kuninkaat hallitsevat ja ylimykset oikeutta säätävät. Minun kauttani hallitsevat päämiehet, valtamiehet, ja kaikki maan tuomarit. Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat; ja jotka minua etsivät, ne löytävät minut. Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, vakaa varallisuus ja vanhurskaus. Minun hedelmäni on parempi kuin puhdas, kallis kulta, ja tuloni parempi kuin valittu hopea. Minä vaellan vanhurskauden tietä, keskellä oikeuden polkuja, että perinnöksi antaisin rakastajilleni totista hyvää; heidän tavarahuoneensa täytän minä… Sillä joka minut löytää, se on elämän löytänyt, ja on saanut suosion Herralta; mutta joka minusta eksyy, hän vahingoitsee sielunsa; kaikki, jotka minua vihaavat, ne rakastavat kuolemaa." — Sananl. 8: 14—21, 35, 36.

Israel valaistuksena.