Jos tiesi on ahdas ja tappurainen,
Niin muistathan Herrankin kulkeneen sen.
Sen päässä sä, jos vaan oot uskollinen,
Saat elämän kruunun ja kirkkauden.
Ja laineet kun tyrskien kuohuilevat
Ja myrskyt kun pauhaa, ei tähteä näy,
sua Herrasi silmät ne johdattavat,
Hän aamuhun rauhan myös rinnallas käy.
Hän enkelit käskee sua varjelemaan
Ja tielläsi hellästi hoitelemaan.
Sua valollaan johtaa, niin luottaos vaan!
Ei koskaan hän muutu, ei konsanaankaan!
Oi luottaos Herraan! Niin, luottaos vaan!
Hän aina on vakaa, oi, luottaos vaan!
NELJÄS LUKU.
Babylon syytettynä suuren tuomioistuimen edessä.
Babylonin, kristikunnan, porvarilliset, yhteiskunnalliset ja kirkon mahdit ovat nyt punnitut vaa'alla. — Syytös porvarillisia voimia vastaan, nykyistä yhteiskunnallista järjestelmää vastaan ja kirkollisia voimia vastaan. — Jo nyt keskellä sen juhlimista näkyy käsikirjotus sen tuomiosta ja on helposti luettavissa, vaikka koetus ei ole vielä päättynyt.
"Herra Väkevä Jumala puhuu ja kutsuu maailman auringon koitosta sen laskuun saakka… Hän kutsuu taivaat ylhäältä (korkeat eli hallitsevat voimat) ja maan (kansanjoukot), tuomitaksensa (häntä tunnustavan) kansansa (kristikunnan).
"Kuule, minun kansani, niin minä puhun; Israel (nimeksi henkinen Israel — Babylon, kristikunta) sinua vastaan tahdon todistaa (tahdon varottaa sinua)… Jumalattomalle sanoo Jumala: Miksi tahdot ilmottaa minun sääntöjäni ja ottaa liittoni suuhusi, kun kuitenkin vihaat kuritusta ja heität minun sanani taaksesi? Jos näet varkaan, mielistyt sinä häneen ja pidät yhtä huorintekijäin kanssa. Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi kutoo petosta. Sinä istut ja puhut veljiäsi (totisia pyhiä, vehnäluokkaa) vastaan, äitisi poikaa sinä panettelet. Näitä sinä teet, ja minä olisin vaiti? Luuletko, että minä tosiansa olen sinun kaltaisesi? Mutta minä nuhtelen sinua, ja asetan näitä silmäisi eteen.
"Huomatkaa siis näitä, te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa!" — Ps. 50: I, 4, 7, 16—22.