Sanalla Lempi (Halutar, Cupido, parempi ehkä sanoa lempo?) merkitään tässä muuan nuori neitonen, joka, iloinen ja ylen-annettu, keikkuupi kepiästi, heiskaroopi hempiästi.
Bakkus ("Viinamoinen") josta näissä lauluissa alinomaisesti lausutaan, eli Greekkalaisissa ja Suomalaisissa viinan ja juomisen sekä henkellinen että ruumillinen harjoittaja, jota kunnioitettiin Juoma-Jumalana, hyvän viinan virvoittajana. (Luek "Otava", II osa, p. 138 ja 155).
[14] Kuin Eskolan emäntä Maija Mustotar pyysi Muovitsia (olvelassa yötä oltuansak) sarvellansak soittamahan, pillillänsäk piiskumahan; ja vieläki kehoitti pöyhkiästi ja ylpiästi puettuja piikojansak tanssiin, niin joutuipa kaupunnin Kuulostelia (eli Fiskali) sinnek; jollon Muovits — joka jo ennestäänki oli hänellen velkaa viina-sakkojansak — hiljan puikahti pois, ja läksi tipo-tiensäk.
Koa, t. kaada; lieneeki Muovits vielä ollut pohmelo-peässä, illallisesta ilosta; vaiko unen torkuksissa, koska varoiteltiin häntä laskuja koatamasta; — ta'a, t. takana; — out t. oot, eli olet; — nähhen, t. nähden.
Kuikaksi mainitaan tässä muuan hattu-päinen harakka, häjy hännätöin hevakka, joka koreilla voatteillansak, ja kalliilla kaula-kaluillaan, ylpäiliin muihen piikoin seurassa.
Katehet. Puhek on tässä muka, niinkuin sanotaan "lika-hirrestä tuvassa"; tahi josko oli joukossa muka semmoisiaki vieraita, jotk' eivät mieltyneet tällaisiin menoihin, ja ehkä vielä soavuttivat sanan iästä Kuulosteliallen; niin heitä kaikki käskettiin tästä hiiteen.
Pirun nimellä kunnioittaa tässä Muovits kaupunnin Fiskalia; joka yhtäkkiä tuli Rantakylään, sekä kielettyä tanssia epuuttamaan, että tanssittajoita sakoittamaan. — Ois, t. olisi.
[15] Tämmöisissä juoma-kunnissa ja tanssi-paikoissa — kussa liika-väki, ja kuikka-vieraita, tupahan tunkeiksen, vielä väki-pakollaki — tapahtuu usseen kyllä tappelusta, ja muutaik hävittömyyttä; niinkuin tässä kyllä nytki nähhään ja kuullaan; — rumpail, t. rumpali. Soan, t. saan; — tieh'ns, t. tiehensäk; — tuoh'n, t. tuohon; Tuuvak, t. tuoda; — juuvak, t. juoda.
[16] Tässäki toimittaa meillen Runoilia minkäläisiä iloja, ja huvituksia, soittamisen ja tanssimisen johtattamisella piettiin Jaakkolassa; ja lopettaa laulunsak, niinkuin muulloinki, puheilla — luonnon vaiheista ja vaikutoksista. Soitanto tähäni lauluun on otettu muutamasta vanhasta Norilaisesta kansanlaulusta, joka alkaa: Boer jeg paa det höje fjeld, etc.
lloa-roatais (Savolaista puhetta) merkihtee jotta teki iloa oikeen kunnolla, tahi mahottomasti. — Pa'assa, t. padassa; — piemme, t. pidämme. Jouvuitit, t. joudutit ihteisi: — Oisko, t. olisko; — lymyssä luimin merkihtee "salassa itekseen"; Joka sarvessaan on kiin, t. joka pitää pukin-sarvesta kiini, soittaaksensak muka. Ahti sanotaan olleen muinoisten Suomalaisten "Meri-jumala", jokapa aaltoja hallihti, meren tyrskyt tyyvytteli. — Tuimin tursaita merkihtee meren tyrskyjä.