[17] Sanotaanpa tässä laulussa syytä, minkätähen aina Muovits mieltyi soitantohon, puuttui viina-pulloloihin; sillä, neätsek, kuin oli vaimo-väessä vaivaloinen, narrina naima-kokeissaan.
Rouvissapa, t. krouvissapa (kapakassa, olvelassa, juottilassa). — Kanteil, t. kantelek. Soatti, t. saatti; — Määt, t. mänet; — Uottaa, t. outtaa, odottaa; Uulla, t. Olli, Uolovi.
[18] Eipä paremmin voi kuvaella tämmöisiä leikin-leiriä, kussa seännättömyys ja vallattomuus ovat valloillansak, kuin mikä on tähänki lauluun pantu. Tämänki laulun soitanto tavataan samassa vanhassa ko'otuksessa Franskan-kielisistä henkellisistä lauluista, josta jo muistutuksissamme 3:nella lehen puoliskolla puhuimme; kussa alkaa sanoilla: Tout n'est que vanité; jonkapa soiton-juohotus luullaan myöskin löytyvän "Aleksanderi-juhlan juoma-lauluissa" sepitetty Hendeliltä, esl-johtatuksessansa vaski-sarvehen (i inledningen för obligat-valdthorn).
Kiulunsak. t. olvi-tuoppinsak, eli kannunsak; — Koataa. t. kaataa; viulunsak roataa, merkihtöö jotta soitti hullusti, kahtomatak josko kielet katkiaa, vainko koppa lohkiaa; — Koavuk, t. kaadu; — laukut, t. langat. Soahak, t. saada; — pötköä t. tupakka-massi e. mälli; — loaja, t. laaja; — muutuksissansak, t. mielen-muutuksissaan.
[19] Tässäkin tanssissa — viinan tiloissa, ja olven oloissa — Mähöisellen naurettiin, pilan-päissä peuhattiin. Tehtiin muka "aisan kannattajaksi", kuhun peähän kulettajaksi. Sillä sill'aikoa kuin ukkoa juotettiin, niin kaunista vaimoansak kaulattiin, hyväilivät yks ja toinen. Niinpä ei ouk vanhoin miesten pyrkiä poika-miesten pariin: pitäköön kukin omansak. Eikä suotta sanotakkaan: — jota viina viivytteä, sitä sika imettää.
Teäll', t. täällä; — e'ess' t. edessä. Out, oot, t. olet; — kätessä, t. kädessä; — käess', t. kädessä; — neäts, t. näätse; — keännyit, t. käännyt itseisi; — paak, t. pane; — peä'äs, t. päähäisi; — hä'äss', t. hädässä; — väess', t. väessä; — e'ess', t. edessä; — käyttäit, t. käytät itseisi; — pie, t. pidä; — soa, t. saada; — ois, t. olisi; — myö, t. me; — työ, t. te; — eläs, t. äläs.
[20] Sukkelasti tässäki lauletaan semmoisista tanssiloista, kussa telmätään ja reuhataan; ja kussa toisesta lauletaan, ja nauretaan. Hauskuuteksi, laulaissaan, tulisi laulajan tässäki laulussa — aina, sormillansak, sanojansak, ja asian luontoa myöten osoittoo niitä juotto-rahvaasta, joista lauletaanki.
Ei ouk, t. ei olo; — soan, t. saan; — teköö, t. tekee; — neän, t. nään, näen; — eän', t. ääni; — uottaa, t. outtaa, odottaa; — hyppeä, t. hyppää; — ois. t. olisi; — soaha, t. saada.
[21] Kussakin tanssissa löytyy aina joku, vaimo-väestä (liijoitenki tyttölöistä) joka on muita hilpiämpi, kaunihimpi, ja rikoisampi; sitä kaikki kahteloo, miehet nuoret miettelöö. Niinpä tässäkin, Ullan tanssiessa, ihastuivatten ihanaisuutehensak, ihailivat itek kukiin. Tok ei ouk karvoin kahtomista, eikä puheen uskomista; niinpä Ulla tässäki huikenteli herroin kanssa, hylkäisi omaa hyväänsäk. Soitollinen juohotus tähän lauluun on synnytetty muutaman vanhan minuetti-nimellisen tanssin soittelosta.
E'ess', t. edessä. Paris, tuo Heleenan saapi. Mitenkä Paris, joka oli Troijan muinoisen Kuninkaan Priamon poika, houkuttelemisillansak pois-viekoitteli Spartan Kuninkaan Menelaoksen puolisoa, tuota kaunista ja ihanaista Heleenata (hänen miehensäk muka pois-ollessaan) jostapa siitten syntyi toipa kuuluisa Troijalaisten sota, jota Homerus ikuisti lanluillansak — siitä olette jo ehkä lukeneet "Otavan" I:sessä osassa p. 233, m.m.; mutta näillä sanoilla tarkoitetaan tässä, jotta kuin joutuivat tännek jouhi-noamat, tahik' tanssiin sota-herrat, niin tuli silloin jo vainenki hätä Jussi Julkuisellen, murhe muka morsiamestaan, kuin näki miten toiset häntä halailivat, vielä lisäksi likistivät; ilmankos se — korviansak raapi, kuin se tätä nähhä soapi; ja kuin toiset sitä tanssiin toivat — korvat hänen hullust' soivat. Out, t. olet.