Voijetta; tapa oli myöski ennenmuinon, tämmöisissä juhlallisissa koroitus-juhlissa, voiteilla voijella näitä tähtiniekoiksi koroitettavia, koska heitä ristittiin muka ritariksi, niin kuin vieläki tehhään koska joku moan valtiaksi (e.m. kuninkaaksi t. keisariksi) ruunataan. — Rahakko, sillä nimellä mainitaan tässä sitä miestä, joka oli pantu joukion yhteisiä raha-varoja tallella pitämään (skattmästare, kassör.)
[33] Rukouksen nimellä, ja rukoilemisenki tavalla, on Runoilia tässäki kokenut somasti yhisteä niin juomarin kuin juoppo-kunnanki yhteisiä, ja mahtavampia, anomuksia Bakkuksellen.
Uottaa, t. outtoa, odottaa; — soaha, t. saaha, saada; — kirjahaisiin, t. rukous-kirjahaisi; — nouvappas, t. noudappas. — Perustuskielellä luetaan tässä "ei rakkaaksikaan". Vallan monessa kohin, näissä lauluissa, kahotaan rakkautta viinoa halvemmaksi; mistähän se tulee? Näytteä kyllä kuin olisi Runoilla jo tullut vaimoväen-rakkauestaan rankaistetuksi, voan ei vielä vialliseksi viinasta. Vai rakkauspa se on rakkauski viinaan.
[34] Koska tämä kaunis vesimatka kulki pitkin meren rantaa, niin puhutaan monessa kohin tässä laulussaki paikoista kaupunkin seutuvilla. Tämäki laulanto kuuluu olevan Frankriikista kotoperäisin, kussa sanotaan heijän jo laulanneen sitä kuninkaan Henriki IV:nen aikana.
Reiliin (Norin suomea) t. reilassa, orniukissa, järjestyksessä; — torvi, t. luikku; — syyväk, t. syömään. Drumsjö, t. Drumsö, on joksikin iso meren-soari, kuuluva Moamittari vainajan Siljanderin perillisillen; — Löfö, on toinen ulompana meressä nähtävä soari, joka on Polismestari Janssonin omainen; — Melko, on munan moisio tahi moa-tila meren rannalla, jonka on isäntänä Kauppamies Brenner; — Munksnäsin hovissa asuu Kenral Ramsay; — Meilaks' kuuluu toas Kreiville Kuscheleff-Besborodkolle; — Huoplaks' on Kauppa-neuvos Etholénin moatalo. — Parskuin, t. pärskyin, e. veessä loiskuttain; — koitetta, t. koittoa; — Töölö, vähä tullia ulkopuolella, on jo kaupunkin aluetta. Tässä oli ennen muuan ravintola (värdshus) jossa ryytimoassa tehtyssä suojassa kaupunkilaiset, suvella, aina keiliä heittivät, ja jonka puistossa, ja varvikoissa, hakivat juominkiansak. — Apelles oli muinonen kuuluisa Greekkalainen moalari, jonka tekemiä-kuvia piettiin mahottomassa arvossa; — Lappvikissa on rakennettu Houru- t. Hullu-huonek; — Sandvikissa on Herra Sinibrychowin olut-teko. — Rauhamäki on Ruhtinatar Jussupin linna ja kesä-olo (sommarnöje) ja on kylpyhuoneesta ensimänen Huvila (villa) korkialla kalliolla; — nasta, t. ylimmäinen nokka, huippu; — roiskaa, t. uiskeloo ja porraa t. reäkyy. — Papelo, t. keärittelemä; — semmoisilla joilla vaimoväki, voatetta sotkeissaan, hameitansak kiertää, jott'eivätten kastuis, eikä likaantuisi (keänneet); — suovallaan, t. suotuissaan; — takki, t, nuttu; — peittiin, t. peitti itsensäk.
[35] Tämmöisissä venek-matkoissa täytyy reisuvaisten usseen ensin rannalla, tahi veneessä, hetkesen aikaa outtaa, kunnekka karttua niin paljon väkee jotta on soutomiehillä kylläksi; jollon monesti halvan kansan suusta kuullaan kaikenlaista joutavata ja reuhoavaisla puhetta, niinkuin nyt tässäki kyllä nähhään että kuullaan. Vielä siittenkin veneessä moni jatkaa jaaritoksiansak, tahi lopettaa lopsutoksiansak.
Muikun-mättäjät, t. kalan-latojat, Ruotsiksi (sillpackare); — kölli-mies on herja-sana tarkoittava minkä virka t. ammattimiehen; — survaiseppas, t. tyrkkeäpäs, työnnäppäs, syseäppäs; — vokki, t. rukki; — rossa, t. kaksikko (2 kopeekkaa). — Mitkä nuo? kyseli häneltä vielä Muovitsi, neätsek, kuin rupeisi — veneessä istuissaan — tavoittamaan hänen poviansak; jostapa tyttö suuttui.
[36] Niinkuin olemme uskaltaneet muuttauttamaan Bellmania, runoineen lauluineen, sanoineen soittoneen, Suomenmoahan, niin olemme myöski rohenneet asettamaan tähän Helsinkiin, paikkoja Tukholmillen kuuluvia. Meillä ei suinkaan missään tässä löyvyk Hagan suloisia tahi mieluisia tienoja, kuitenkin olemme vuovanut hakea heitä Kaisaniemessä. Kaisaniemi on epäilämätäk niitä kauniimpia paikkoja meijän kuuluvissa, ilmankos vastapäin moni näistä lauluista kierteleiksen ja levitteleiksen ympärin näitä hänen seutujansak; joihen lehtoja, rantoja ja vesiä, Runoilia usseen kertoileepi, kuvailoopi, ja lauleloopi.
[37] Tässä mieluisassa mehtolassa, kauniissa tapiolassa, Kaisaniemessä kesällä, moni ilta istutahan, puihen alla astutahan, kävelööpi nuori kansa, kauneutta kahtomahan, ilmoa ihailemahan, ravintoa nauttimahan.
[38] Töölöön ilta-hämärässä tultuansak, veneellä vetoisella, pursilla pu'ottavilla, tien monen viittoamalla, olletikkin osottamalla — mikä melskä ja melskek, mikä vaivanen valitus, kavonneista kaluista, kapineistaan kaivanneista?