[63] Sanalla "Nalli", (joka ruotsiksi merkihtee "karhu") tarkoittaa Runoilia tässä "velkoittajoita" (velka-miehiä), jotka vaatiivat omansak, ilman kennen seälimätäk.
[64] Tässäki tavat muutamaa sanaa juoppo-ämmästäki. Kaikkipa tuo Bellmanki muistaa. Surkutellen häntä suuresti, vielä — hauvalla naurattaa.
[65] Niinkuin toisinaan juomapaikoissa kuullaanki jonnik-joutavia puheita, kaikenlaisia kehumisia, joilla pukurit siellä toisia vatan täyttä valehteloovat, niinpä Bellman tässäki laulussa antaa e.m. muuan vanhan meri-miehen — joku lie maita paljon liikkunut, merta monta laskenut — juteskennella toisillen viina-veljillensäk kaikellaisia kummituksia, maineitansak muista maista, soahaksensak heitä sillä luvin kummastuneiksi, kostoksi muka hyvästä suun ravinnoksesta. Toisetki hyvin jo päihtyneet kuunteloovat avo suin, pystyssä korvin, mitä tämä heillen lasketteloo, joutavia valehteloo. — Härmy (flor).
Tässä mainittu kusiais-viina syntyy sillä että pannaan viina-putteli seisomaan kusiais-pesään; jollon kusiaiset tunkeiksevat avonaisesta suusta tuohon sisään-peästäksensäk, ja joita siiten siilillä viinasta pois siivoitetaan, jollon viina on heistä soanut erinomaisen hyvän ju vilpaan mavun. — Sanalla venus ymmärretään tässä kohin muutamaa kallista ja hyvän-mavusta viina-loatua, jota mainitaan Huile de Venus; ja jota soahaan sillä jotta kuminoita ja kanelia hauotaan viinassa. — Persiko kuhutaan taas toista loatua viinaa, kuhun on pantu persikan nimellisiä he'elmiiä likoon.
[66] Jotapa paljoa mainitaan, niin sitäkin jo paljon toivotaan. Niinpä kuin kuulivat Ullan olevan Kaissaniemellen tulemoinaan, niin läksivät kaikki sinnek, häntä jo rannallen vastaan-ottamaan, sekä laulelivat että soittelivat. Kaunispa onki tämä laulanto, soitanto vielä sitä suloisempi, sanella vielä liljaksikin. — Puijaan, t. tapetaan rihtä, — paak, t. panek.