Ja Pinocchio alkoi itkeä ja ulvoa ja lyödä päätänsä nyrkeillään ja huutaa Eugenia nimeltä. Samassa hän kuuli kumeaa askelten töminää, jotka lähenivät häntä.
Hän kääntyi ja näki kaksi poliisia.
— Miksi siinä makaat pitkälläsi maassa? kysyivät he Pinocchiolta.
— Minä autan koulutoveriani.
— Onko hän sairas?
— Siltä näyttää.
— Tämä on jo muuta kuin sairautta! toinen poliiseista sanoi, ja kumartui lähemmin tarkastamaan Eugenia. — Tällä pojalla on haava toisessa ohimossa, kuka sen on tehnyt?
— En minä! marionetti änkytti, uskaltaen tuskin hengittää.
— Jos et sinä sitä ole tehnyt, kuka sitten on häntä haavoittanut?
— Minä en ole ainakaan! Pinocchio toisti.